Kynnet kasvavat hitaasti, joten valkoinen täplä, poikittainen vako tai kellertävä, irtoava kynsi näkyy viikkoja tai kuukausia. Siksi kynsimuutokset huolestuttavat helposti. Useimmat niistä ovat harmittomia ja johtuvat pienistä vammoista, märkätyöstä, pesuaineista tai kynsisienestä. Osa kertoo ihotaudista, kuten psoriaasista, ja joskus kynnet paljastavat sairauden muualla elimistössä.
Miten kynsi kasvaa ja miksi muutos näkyy viiveellä?
Kynsilevy on kovaa sarveisainetta. Se kasvaa kynnen tyvestä eli kynsiaiheesta, joka on kynnen tyven ihopoimun alla, ja liukuu kynsipetiä pitkin eteenpäin. Kynnen sivuilla ja tyvessä ovat kynsivallit, ja kynsinauha sulkee ihon ja kynnen välisen raon. Kynsi kasvaa keskimäärin 1–3 millimetriä kuukaudessa. Sormenkynnet kasvavat selvästi varpaankynsiä nopeammin, ja kasvu hidastuu iän myötä (Terveyskirjasto).
Kynnen puolivälissä näkyvä muutos on siis syntynyt jo kuukausia aiemmin. Korkea kuume, vaikea infektio, leikkaus tai syöpähoidot voivat pysäyttää kynnen kasvun hetkeksi. Siitä jää kynteen poikittainen vako eli Beaun viiva, joka tulee näkyviin kynsinauhan kohdalle vasta viikkojen päästä ja siirtyy sitten hitaasti kohti kynnen kärkeä. Sormenkynnestä vako kasvaa pois noin puolessa vuodessa, varpaankynnestä jopa vuodessa.
Kynsimuutokset ulkonäön mukaan: mitä ne voivat tarkoittaa?
Taulukossa ovat tavallisimmat muutokset, niiden yleisimmät syyt ja se, mitä niille voi tehdä. Yksi löydös riittää harvoin diagnoosiin: lääkäri katsoo kaikki kynnet, ihon ja yleisen terveydentilan.
| Muutos | Yleisimmät syyt | Mitä tehdä |
|---|---|---|
| Valkoiset täplät tai viivat | Pieni mutta toistuva vamma kynnen tyveen, esimerkiksi manikyyrissä tai kynsinauhoja työnnettäessä. Varpaankynsissä joskus pinnallinen kynsisieni, jolloin valkoinen alue on murenevaa ja raaputtamalla irtoavaa. | Kasvaa itsestään pois. Näytä lääkärille, jos suuri osa kynnestä tai kaikki kynnet muuttuvat valkoisiksi. |
| Keltaiset kynnet | Kynsisieni, psoriaasi, tupakointi tai kynsilakka ilman aluslakkaa; harvoin imunesteen kierron häiriö tai keuhkosairaus. | Jos kynnet ovat myös paksut ja murenevat, sienikasvu varmistetaan näytteestä ennen hoitoa. |
| Vihreä tai vihertävän musta kynsi | Bakteeritulehdus, usein vain yhdessä sormenkynnessä, irronneen kynnen alla tai märkätyötä tekevällä. | Kynsi pidetään lyhyenä ja kuivana, ja tilanne näytetään lääkärille. |
| Tumma pitkittäinen juova | Kynsiaiheen hyvänlaatuinen pigmenttiluomi, vamma tai tumma ihonväri; harvoin melanooma. | Uusi, levenevä tai epätasaisen värinen juova tai pigmentti kynsivallin iholla näytetään lääkärille viivyttelemättä. |
| Musta tai sinertävä läiskä | Verenpurkauma iskun, puristuksen tai pitkän rasituksen jälkeen, esimerkiksi juostessa tai liian pienissä kengissä. | Kasvaa kynnen mukana ulos. Jos läiskä ei siirry kynnen kasvaessa, se näytetään lääkärille. |
| Pitkittäiset uurteet | Ikääntyminen (tavallisin), punajäkälä, psoriaasi tai kynsinauhan toistuva käsittely. | Uurteet ovat harmittomia. Näytä lääkärille, jos kynsi myös ohenee, halkeaa tai murenee. |
| Poikittaiset vaot (Beaun viivat) | Kuume, vaikea infektio, vamma, käsi-ihottuma tai syöpähoidot: kynsi on kasvanut hetken hitaammin tai ei lainkaan. | Kasvaa itsestään pois. Selvitä syy, jos vakoja on kaikissa kynsissä ilman tiedossa olevaa syytä. |
| Pistemäiset kuopat | Psoriaasi, pälvikalju, krooninen ihottuma. | Ihotautilääkärin arvio, sillä kuopat voivat olla tällaisen taudin ensimmäinen merkki. |
| Paksut, epämuotoiset kynnet | Ikääntyminen, kenkien vuosia jatkunut paine, kynsisieni, psoriaasi, jalkojen huono verenkierto. | Sieninäyte; paksun kynnen ohentaminen jalkojenhoitajalla tai jalkaterapeutilla. |
| Lusikkakynsi (keskeltä kuopalla) | Pienillä lapsilla tavallinen ja häviää itsestään; aikuisella esimerkiksi raudanpuute ja anemia. | Aikuisella verikokeet terveyskeskuksessa tai työterveydessä. |
| Lohkeilevat, hauraat kynnet | Toistuva käsienpesu, märkätyö, pesuaineet, kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö, kynsien pureskelu. | Suojakäsineet, rasvaus ja lyhyet kynnet. Näytä lääkärille, jos samalla on muita muutoksia. |
| Irtoava kynsi (onykolyysi) | Vamma, märkätyö, kynsikosmetiikka, psoriaasi, kynsisieni, kilpirauhasen sairaus, joskus jokin hoito yhdessä auringonvalon kanssa. | Irronnut osa leikataan lyhyeksi ja kynsi pidetään kuivana. Näytä lääkärille, jos irtoaminen laajenee tai syy on epäselvä. |
| Kuperat kynnet ja paksuuntuneet sormenpäät (kellonlasikynnet) | Pitkäaikainen keuhko- tai sydänsairaus. | Lääkärin tutkimus terveyskeskuksessa tai työterveydessä. |
Kynsivallitulehdus
Kynsivallitulehduksessa kynnen ympärys punoittaa, turpoaa ja aristaa. Se voi alkaa äkillisesti tai jatkua pitkään, ja kyse on oikeastaan kahdesta eri vaivasta.
Äkillinen kynsivallitulehdus kehittyy muutamassa tunnissa tai päivässä, yleensä yhteen sormeen. Bakteeri pääsee ihoon pienestä haavasta, esimerkiksi kynsien pureskelun, kynsinauhojen repimisen, manikyyrin, tikun tai sisäänkasvaneen kynnen kautta. Kynsivallin alle voi kertyä märkää. Jos sormessa on rakkuloita, syy voi olla herpesvirus, eikä rakkuloita puhkaista. Lievä tulehdus ilman märkää rauhoittuu usein itsehoidolla, kuten kylvettelyllä lämpimässä vedessä. Jos tulehdus on kivulias, kynsivallin alta erittyy märkää tai itsehoito ei ole viikossa rauhoittanut oireita, lääkäriin otetaan yhteyttä lähipäivinä. Lääkäri avaa märkäpaiseen tarvittaessa paikallispuudutuksessa. Päivystykseen samana päivänä hakeudutaan, jos koko sormi turpoaa kuumaksi ja jomottavaksi, punoitus tai punainen juova leviää käteen tai nousee kuume. Tulehdus voi silloin levitä syvemmälle kudoksiin ja jänteisiin.
Pitkittynyt eli krooninen kynsivallitulehdus kehittyy hiljalleen ja on usein useassa sormessa. Kynsinauha puuttuu, kynsivallit ovat turvoksissa ja irtoavat kynnestä, ja kynsi kasvaa paksuna ja aaltoilevana. Tavallisin syy on toistuva märkätyö ja pesuaineet, esimerkiksi siivous-, keittiö- tai hoitotyössä tai pienten lasten vanhempana. Vaurioituneeseen ihoon pesiytyy hiivaa ja bakteereja, mutta pelkkä niiden hoito ei riitä. Tärkeintä on suojata kädet märältä ja hankaukselta suojakäsineillä, joiden alla on puuvillaiset aluskäsineet, sekä hoitaa ympäröivä käsi-ihottuma. Parantumisen jälkeen voi kestää jopa vuoden, ennen kuin kynsi on kasvanut normaaliksi.


Kynnen irtoaminen (onykolyysi)
Kynnen kärjestä irronnut osa näyttää valkoiselta tai kellertävältä, koska sen alla on ilmaa. Tavallisia syitä ovat vamma, pitkät kynnet, kynnen alustan puhdistaminen terävällä esineellä, märkätyö, kynsilakka ja sen poistoaine sekä kynsien runsas manikyyri. Taustalla voi olla myös psoriaasi, käsi-ihottuma, punajäkälä, kynsisieni tai harvemmin kilpirauhasen sairaus. Irronnut osa ei kiinnity takaisin, vaan uuden kynnen täytyy kasvaa tilalle. Sormenkynnessä se kestää muutamia kuukausia ja varpaankynnessä noin kaksi kertaa kauemmin. Kynsi leikataan sillä välin lyhyeksi ja pidetään kuivana, koska kostean raon alle pesiytyy helposti bakteereja ja hiivaa. Samalla hoidetaan syy, jotta uusi kynsi pysyy kiinni.

Kynsisieni (kynsisilsa)
Kynsisientä on Suomessa noin 11 prosentilla aikuisista, useammin miehillä ja iäkkäillä, kun taas lapsilla se on harvinainen (Terveyskirjasto). Tyypillisesti varpaankynsi, etenkin isovarpaan kynsi, muuttuu kärjestä tai sivusta alkaen kellertäväksi tai rusehtavaksi, paksuuntuu ja murenee. Usein samalla on jalkasilsaa varvasväleissä. Kynsisieni tarttuu uimahallien, suihkutilojen ja pukuhuoneiden lattioilta iholta irronneiden hilseiden välityksellä.
Kaikki paksut, keltaiset kynnet eivät ole sienen vaivaamia. Psoriaasi, punajäkälä ja kengän toistuva hankaus voivat saada kynnen näyttämään samalta, joten hoitoa ei aloiteta ennen kuin sienikasvu on todettu näytteestä. Jos kynsisieni ei haittaa, sitä ei aina ole pakko hoitaa: kynnen ohentaminen itse tai jalkaterapeutilla voi riittää. Kynsisienen hoito kestää kuukausia. Hoitovaihtoehdoista kerrotaan tarkemmin sivulla kynsisienen hoito.

Kynsipsoriaasi
Psoriasisliiton mukaan kynsimuutoksia on jopa puolella ihopsoriaasia ja 80 prosentilla nivelpsoriaasia sairastavista. Joskus kynnet muuttuvat jo ennen ihoa. Tyypillisiä ovat pistemäiset kuopat, kellertävät öljyläiskät kynnen alla, kynnen irtoaminen kärjestä, kynnen kärjen alle kertyvä sarveismassa ja murenevat kynnet. Muutokset muistuttavat usein kynsisientä, ja samassa kynnessä voi olla molempia yhtä aikaa. Kynsipsoriaasiin liittyy usein nivelpsoriaasi, joten kipeistä tai turvonneista nivelistä kannattaa aina kertoa lääkärille.

Sisäänkasvanut kynsi
Sisäänkasvaneessa kynnessä kynnen reuna painuu kynnenvieruskudokseen, yleensä isovarpaassa. Kynnen viereinen iho punoittaa, turpoaa ja aristaa, ja jos vaivaan ei puututa, sinne alkaa kertyä märkää. Myöhemmin kynsivallin kudos voi kasvaa kynnen päälle, ja varvas särkee yölläkin. Lapsilla syy on yleensä liian leveä kynsilevy, ja pojilla vaiva on kolme kertaa yleisempi kuin tytöillä. Iäkkäillä taustalla on usein pihtikynsi, jonka reunat kaartuvat sisäänpäin. Myös ahtaat kengät, kulmien pyöristäminen kynsiä leikatessa ja ylipaino edistävät vaivaa.
Alkuvaiheessa kynnen kulma paljastetaan varovasti ja sen alle laitetaan pieni pumpulitukko. Kulma on helpompi paljastaa kynttä pehmittävän jalkakylvyn jälkeen. Väljät, leveäkärkiset kengät helpottavat. Kynsi jätetään leikatessa riittävän pitkäksi, eikä kulmia pyöristetä. Jos tulehdus ei ole viikossa rauhoittunut, hakeudutaan lääkäriin. Vaikeammissa tapauksissa kynttä kavennetaan paikallispuudutuksessa, tarvittaessa pysyvästi. Jalkojenhoitaja voi ohjata kynnen kasvua kynnen alle asetettavalla jousella. Diabetesta sairastavan tai jalkojen huonosta verenkierrosta kärsivän ei pidä hoitaa sisäänkasvanutta kynttä itse, vaan tulehtunut varvas näytetään heti lääkärille tai jalkaterapeutille.

Paksuuntuneet, käyristyneet ja lohkeilevat kynnet
Iän myötä kynnet paksuuntuvat ja kasvavat hitaammin. Jos paksu kynsi myös kellastuu ja käyristyy koukkumaiseksi, puhutaan koukkukynnestä eli kotkankynnestä. Sen syynä voi olla jalkojen huono verenkierto, vamma tai kynsien puutteellinen hoito, ja vaiva on yleisin iäkkäillä ja isovarpaan kynnessä. Tällaista kynttä on vaikea leikata, ja se hankaa kenkää vasten. Iäkkäillä ja diabetesta sairastavilla koukkukynsi voi johtaa painehaavaan ja infektioon. Kynsi pidetään lyhyenä kynsipihdeillä ja sitä ohennetaan, usein jalkaterapeutin avulla, ja samalla selvitetään sieninäytteellä, onko taustalla kynsisieni.
Päinvastainen vaiva on ohuiden kynsien kerroksittainen lohkeilu. Sitä esiintyy etenkin naisilla. Lohkeilu johtuu kynsilevyn kuivumisesta ja hauraudesta, ja märkätyö sekä kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö pahentavat sitä. Kosteuttavista voiteista on hyötyä: kynnet ja kynsinauhat rasvataan, kynnet leikataan suihkun jälkeen ja märissä ja likaisissa töissä käytetään suojakäsineitä. Hauraisiin kynsiin liittyy usein myös pitkittäisiä uurteita, jotka ovat sinänsä harmiton ikääntymisen merkki.


Musta kynsi: verenpurkauma kynnen alla
Iskun, puristuksen tai toistuvan rasituksen jälkeen kynnen alle vuotaa verta. Kynsi muuttuu sinertäväksi, violetiksi, mustaksi tai ruskeaksi, ja sormi tai varvas voi jomottaa. Tämä on yleisin syy kynnen äkillisesti ilmaantuvaan tummaan läiskään. Varpaankynsiin sitä tulee helposti pitkillä juoksulenkeillä tai sopimattomissa kengissä. Pieni verenpurkauma kasvaa kynnen mukana ulos eikä vaadi hoitoa, mutta isovarpaassa se voi kestää jopa vuoden.
Tuoreen, kipeän verenpurkauman voi tyhjentää tekemällä kynteen reiän kuumennetulla paperiliittimellä tai isolla neulalla, jolloin kipu helpottaa ja kynnen irtoamisen riski pienenee (Terveyskirjasto). Jos tyhjentäminen ei onnistu ja kipu on kova, apua saa terveyskeskuksesta. Osittain irronnutta kynttä voi tukea ihoteipillä, kunnes se kasvaa ulos. Irronneen osan voi myös leikata pois. Veri ja pigmentti erotetaan toisistaan siten, että veri siirtyy kynnen kasvaessa kohti kärkeä. Paikallaan pysyvä tai levenevä juova on näytettävä lääkärille, samoin tumma läiskä, jolle ei ole selvää syytä.
Tumma juova kynnessä: milloin se on vaarallinen?
Ruskea tai musta pitkittäinen juova kynnessä johtuu tavallisesti kynsiaiheen hyvänlaatuisesta pigmenttiluomesta. Se kulkee yleensä yhtenä juosteena kynnen tyvestä kärkeen. Samanlaisia juovia on yleisesti tummaihoisilla, usein useassa kynnessä, ja niitä voi aiheuttaa myös vamma, kynsien pureskelu, psoriaasi tai jokin hoito. Pigmenttiluomet ovat lapsilla yleisempiä kuin aikuisilla. Harvoin kynnen alla on kuitenkin melanooma. Se löydetään usein myöhemmässä vaiheessa kuin ihon melanooma, joten varhainen tutkiminen on tärkeää. Kynnen melanooma on tavallisin peukalossa, etusormessa ja isovarpaassa. Kiinnitä huomiota seuraaviin:
- aikuiselle ilmaantunut uusi juova tai juova, jonka koko tai väri muuttuu;
- juova vain yhdessä kynnessä, etenkin peukalossa tai isovarpaassa;
- leveä, levenevä tai epätasaisen värinen juova, jonka reunat ovat epäselvät;
- tumma väri, joka ulottuu kynsivallin ihoon kynnen ympärille;
- kynnen oheneminen, halkeaminen tai irtoaminen juovan kohdalla;
- kyhmy tai turvotus kynnen alla tai haava, joka ei parane.
Kaikki kynnen melanoomat eivät ole tummia, vaan ne voivat näkyä myös kyhmynä, toistuvana verenvuotona tai ilman syytä irtoavana kyntenä. Jos huomaat jonkin näistä merkeistä, varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen viivyttelemättä, viimeistään muutaman viikon kuluessa, äläkä jää odottamaan, häviääkö muutos. Kynsi on tutkittava paikan päällä dermatoskoopilla, ja melanoomaepäily varmistetaan kynnen tyvestä otettavalla koepalalla (Terveyskirjasto). Tätä tutkimusta etäkonsultaatio ei korvaa.
Milloin kynnet kertovat muusta sairaudesta?
Jotkin muutokset, varsinkin jos ne ilmaantuvat kaikkiin kynsiin samaan aikaan, voivat olla merkki koko elimistön sairaudesta. Ne eivät ole diagnoosi, mutta syy jatkotutkimuksiin. Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi:
- lusikkakynnet aikuisella: anemia;
- kynsien vaaleus: munuais- tai maksasairaus, anemia tai hermovaurio (neuropatia);
- kynnen tyviosan valkoisuus: usein krooninen munuaissairaus;
- keltaiset kynnet sekä sormissa että varpaissa: imunesteen kierron häiriö tai keuhkosairaus;
- kellonlasikynnet: pitkäaikainen keuhko- tai sydänsairaus;
- Beaun viivat kaikissa kynsissä: edeltävä voimakas infektio tai yleissairaus;
- pistemäiset kuopat ja karheus: psoriaasi, punajäkälä tai pälvikalju.
Jos kynsimuutosten lisäksi on iho- tai niveloireita, hiustenlähtöä, väsymystä tai laihtumista, varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen. Jos kynnet ja huulet sinertävät ja hengittäminen on vaikeaa, soita heti 112.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Useimmat kynsimuutokset voivat odottaa. Osa on kuitenkin näytettävä lääkärille pian ja paikan päällä, koska kynsi täytyy tunnustella, tutkia dermatoskoopilla tai siitä on otettava näyte:
- omalle lääkärille terveyskeskukseen tai työterveyteen viivyttelemättä, viimeistään muutaman viikon kuluessa: uusi tai levenevä tumma juova, pigmenttiä kynsivallin iholla, kynnen halkeaminen juovan kohdalla, kyhmy tai paranematon haava kynnen alla tai ilman syytä irtoava kynsi;
- lähipäivinä: kivulias kynsivallitulehdus, jonka alta erittyy märkää, tai sisäänkasvanut kynsi, joka ei ole rauhoittunut viikossa itsehoidolla;
- samana päivänä päivystykseen: koko sormi tai varvas on kuuma, turvonnut ja jomottava, punoitus leviää tai nousee kuume. Virka-ajan ulkopuolella neuvoa saa Päivystysavusta numerosta 116 117 (ei käytössä Ahvenanmaalla). Soita 112, jos yleisvointi heikkenee nopeasti tai ilmenee sekavuutta;
- terveyskeskukseen tai työterveyteen: muutos vain yhdessä kynnessä ilman selvää syytä tai muutokset kaikissa kynsissä yhtä aikaa, varsinkin jos samalla on väsymystä, laihtumista, hengenahdistusta, nivelkipuja tai hiustenlähtöä.
Tavalliset muutokset, kuten lohkeilevat kynnet, valkoiset täplät, alkava sisäänkasvanut kynsi (jos ei ole diabetesta) tai epäily kynsisienestä, voi käydä läpi etäkonsultaatiossa. iDerman ihotautilääkäri arvioi kuvien ja kuvauksen perusteella, tarvitaanko tutkimuksia, esimerkiksi sieninäyte terveyskeskuksessa tai työterveydessä, ja laatii hoito- ja omahoitosuunnitelman.
Miten kynsimuutokset tutkitaan?
Usein haastattelu ja huolellinen katsominen riittävät. Lääkäri kysyy vammoista, työstä, liikunnasta, sairauksista ja hoidoista sekä tutkii kaikki sormen- ja varpaankynnet, ihon, hiukset ja suun limakalvot. Dermatoskoopilla eli ihomikroskoopilla tumma juova voidaan arvioida tarkemmin ja erottaa verenpurkaumasta. Kynsisieniepäilyssä kynnestä ja sen alta otetaan näyte mikroskooppitutkimukseen ja viljelyyn. Jos taustalla epäillään yleissairautta, otetaan verikokeita, esimerkiksi rautavarastojen sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toiminnan selvittämiseksi. Epäselvä juova tai kyhmy kynnen alla tutkitaan koepalalla kynsipedistä tai kynsiaiheesta.
Hoito
Hoito kohdistuu kynsimuutoksen syyhyn, ei kynteen itseensä. Yhtä hoitoa kaikkiin kynsimuutoksiin ei siksi ole:
- Vamma, poikittaiset vaot, valkoiset täplät: hoitoa ei tarvita, vaan muutos kasvaa itsestään pois.
- Psoriaasi ja punajäkälä: tulehdusta hillitsevä paikallis- tai sisäinen hoito, jonka ihotautilääkäri valitsee ihon ja nivelten tilanteen mukaan.
- Yleissairaus: kynnet paranevat, kun perussairautta hoidetaan, esimerkiksi kun raudanpuute korjataan.
- Kynsisieni, kynsivallitulehdus, sisäänkasvanut kynsi ja paksut kynnet: hoito on kuvattu edellä kunkin vaivan kohdalla.
Vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet eivät yleensä paranna kynsien laatua, jos niitä saa ravinnosta normaalisti. Hoitamaton keliakia tai laihuushäiriö voi kuitenkin heikentää kynsiä.
Kynsien hoito ja ehkäisy
- Käytä märissä töissä ja siivotessa suojakäsineitä, mieluiten puuvillaisten aluskäsineiden kanssa. Kuivaa kädet ja kynnet huolellisesti ja rasvaa ne perusvoiteella.
- Leikkaa kynnet säännöllisesti, mieluiten suihkun tai kylvyn jälkeen, kun ne ovat pehmeät. Varpaankynnet leikataan suoraan eikä liian lyhyiksi, eikä kulmia pyöristetä.
- Älä puhdista kynsien alusta terävillä esineillä äläkä työnnä kynsinauhoja. Ne ovat tavallisia syitä valkoisiin täpliin, kynnen irtoamiseen ja pyykkilautamaisiin vakoihin.
- Älä pureskele kynsiä äläkä revi kynsinauhoja.
- Valitse kengät, jotka eivät purista varpaita, varsinkin liikkuessa, ja vaihda liikunnan jälkeen puhtaat sukat.
- Hoida jalkasieni ajoissa ennen kuin se leviää kynsiin, ja käytä uimahallissa ja yhteisissä suihkutiloissa omia tossuja. Kynsisakset ja -viilat ovat henkilökohtaisia.
- Pidä taukoja geelilakkauksen ja rakennekynsien välillä, ja poista lakka, kun huomaat muutoksen, jotta kynsi voidaan tutkia.
Jos jokin muutos kynsissä mietityttää, etäkonsultaatio iDerman ihotautilääkärin kanssa auttaa selvittämään, mistä on kyse. Konsultaatioon lähetetään kuvat kynsistä ja lyhyt kuvaus. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa). Uusi tumma juova tai kyhmy kynnen alla näytetään kuitenkin ensin omalle lääkärille paikan päällä.
Kuva: Alborz Fallah, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons.
Kuva: Drgnu23 (en.wikipedia), CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons.






