Aikuisen hiuspohjassa on noin 100,000-150,000 hiusta. Menetämme päivittäin noin 100 hiusta, jotka korvautuvat pian uusilla. Hiukset kasvavat keskimäärin 1 cm kuukaudessa, ja niiden kasvun ja lähdön nopeuteen vaikuttavat elämäntapamme, huonot tottumukset, ravinto, stressitaso, erilaiset sairaudet ja perimä. Yksi yleisimmistä hiusongelmista on lisääntynyt hiustenlähtö. Lääkärit kutsuvat hiustenlähtöä alopesiaksi ja jakavat sen useisiin tyyppeihin. Miesten yleisin hiustenlähdön syy on androgeeninen alopesia. Se on perinnöllisesti määräytyvää hiustenlähtöä, joka ilmenee vanhemmalla iällä. Joissakin tapauksissa se voi kuitenkin alkaa jo 15-20 vuoden iässä. Androgeeninen alopesia on yleinen myös naisilla, mutta harvinaisempi kuin miehillä, ja se ilmenee noin 20-30 vuoden iässä tai vaihdevuosien jälkeen. Androgeeninen hiustenlähtö on perinnöllistä eikä yleensä vaikuta yleiseen terveyteen. Ohenevat hiukset vaikuttavat kuitenkin usein kielteisesti ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin, voivat heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa komplekseja. Tämä voi vaikuttaa sosiaaliseen elämään, parisuhteeseen ja jopa työelämään. Ihminen voi hävetä tilaansa, välttää kanssakäymistä ja muuttua sosiaalisesti vähemmän aktiiviseksi. Toinen yleinen hiustenlähdön syy on telogeeninen effluvium. Sen aiheuttavat voimakas henkinen stressi, vakava psyykkinen trauma, leikkaukset tai sairastettu flunssa tai muu sairaus. Naisilla tällaista hiustenlähtöä esiintyy myös synnytyksen jälkeen. Tällöin hiustenlähdön aiheuttaa muutos elimistön biokemiallisessa tasapainossa - stressihormonien tason merkittävä nousu. Kun elimistö kokee suurta stressiä, se ohjaa verenkierron tärkeimpiin elintärkeisiin elimiin, jolloin hiukset ja iho kärsivät, koska ne saavat vähemmän happea ja tarvittavia ravintoaineita. Hiustenlähtöä voi aiheuttaa myös vitamiinien ja kivennäisaineiden puute. Epätasapainoisia ruokavalioita noudatettaessa terveyshaitat näkyvät usein ensimmäisenä hiusten kunnon heikkenemisenä. Hiustenlähtö voi myös tarkoittaa, että elimistöstä puuttuu pitkään jotakin elintärkeää ainetta, esimerkiksi rautaa, D-vitamiinia, magnesiumia, sinkkiä, seleeniä tai muita.