Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihotauti. Sille ovat tyypillisiä ihon kuivuus, voimakas kutina ja vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Ihottuma alkaa useimmiten vauvaiässä ja rauhoittuu usein lapsuusvuosien kuluessa, mutta se voi palata nuoruus- tai aikuisiässä. Atooppinen ihottuma ei tartu. Se voi silti haitata arkea paljon, sillä kutina valvottaa ja vaikuttaa työhön, koulunkäyntiin ja mielialaan.
Suomessa atooppinen ihottuma on yleinen. Terveyskirjaston mukaan atooppista ihottumaa on joskus ollut lähes neljänneksellä lapsista ja 25–30 %:lla aikuisista. Suurimmalla osalla tauti on lievä ja ennuste hyvä.
Mikä atooppinen ihottuma on?
Atooppisessa ihossa ihon suojakerros eli läpäisyeste on puutteellinen, ja ihon immuunijärjestelmä toimii poikkeavasti. Siksi iho on kuiva, herkkä, punoittaa helposti ja kutisee, ja ärsyttävät aineet pääsevät ihoon tavallista helpommin. Kutina saa raapimaan, ja raapiminen rikkoo ihoa entisestään. Syntyy kutinan ja raapimisen noidankehä, joka pitää ihottumaa yllä.
Moni atooppista ihottumaa sairastava saa myös muita atooppisia sairauksia, kuten astman tai allergisen nuhan. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan noin neljäsosalla atooppista ihottumaa sairastavista aikuisista on astma. Pitkäaikainen ja vaikeasti ennustettava tauti lisää myös masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiä, joten myös jaksamisesta kannattaa puhua lääkärin kanssa.
Syyt ja pahentavat tekijät
Atooppinen ihottuma ei johdu yhdestä syystä. Siihen vaikuttavat perintötekijät, ympäristö ja immuunijärjestelmän toiminta.
- Perintötekijät: taipumus on osin perinnöllinen, ja atooppiset sairaudet lähisuvussa ovat tärkein tunnettu riskitekijä. Osalla on perinnöllisesti puutteita ihon rakennevalkuaisissa, jolloin iho läpäisee kosteutta ja ärsykkeitä helpommin.
- Ympäristö: kuiva sisäilma, talvi, ilmansaasteet, äkilliset lämpötilan vaihtelut, hikoilu, karheat ja villaiset vaatteet sekä hajustetut pesuaineet ja kosmetiikka voivat laukaista tai pahentaa ihottumaa (Käypä hoito).
- Ihon mikrobit ja infektiot: atooppisen ihon bakteerikanta on yksipuolisempi kuin terveen ihon. Rikkoutuneessa ihossa bakteerit lisääntyvät helposti, ja ihottuma hankaloituu usein infektioiden yhteydessä.
- Immuunijärjestelmä: herkistynyt puolustusjärjestelmä reagoi tavallisiin ärsykkeisiin tulehduksella.
- Elämäntavat ja stressi: stressaavat tilanteet, univaje, hikoilu kuumassa ja toistuva altistuminen ärsyttäville aineille työssä (esimerkiksi siivous, kampaamotyö ja ruoka-ala) lisäävät pahenemisvaiheita.
- Ruoka: ruoka-allergia voi pahentaa ihottumaa lähinnä alle 1-vuotiailla, joilla on keskivaikea tai vaikea ihottuma. Muissa ikäryhmissä se on harvinainen pahentaja, eivätkä aikuiset yleensä tarvitse allergiaselvityksiä. Ruokavaliota ei pidä rajoittaa omin päin.
Oireet
Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat ihmisestä ja ajankohdasta toiseen. Tavallisimpia ovat:
- Kutina, joka on usein pahimmillaan öisin ja häiritsee unta.
- Kuivuus ja karheus: iho hilseilee ja voi halkeilla. Iho on usein kuiva silloinkin, kun ihottumaa ei näy.
- Punoitus ja ihottuma tulehtuneilla alueilla pahenemisvaiheen aikana.
- Vetistys ja karstoittuminen voimakkaassa pahenemisvaiheessa tai kun ihoon on tullut infektio.
- Ihon paksuuntuminen eli jäkälöityminen, jossa ihon uurteet korostuvat pitkään jatkuneen kutinan ja raapimisen vuoksi.
- Kipu ja kosketusarkuus: moni kuvaa ihossa myös polttelua.
Tyypilliset ihottuma-alueet vaihtelevat iän mukaan (Terveyskirjasto). Vauvalla ihottuma alkaa usein hilseilynä päässä ja poskilla ja leviää vartaloon ja raajoihin, mutta vaippa-alue säästyy yleensä. Vauvojen atooppista ihottumaa on kutsuttu maitoruveksi, vaikka maidolla on harvoin tekemistä oireiden kanssa. Leikki- ja kouluikäisellä ihottuma painottuu kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin, nilkkoihin ja kaulaan. Aikuisella tyypillisiä alueita ovat kasvot, etenkin silmäluomet ja otsa, sekä kaula, ylävartalo, taipeet ja kädet. Lapsilla jalkapohjien etuosa voi kuivua ja halkeilla talvella, jolloin puhutaan atoopikon talvijaloista.



Milloin hakeutua lääkäriin?
Lääkärin arvio on aiheellinen muutaman päivän tai viikon sisällä, jos:
- kutina on voimakasta ja häiritsee unta, keskittymistä tai arkea;
- ihottuma on laaja-alainen tai leviää nopeasti, eikä omahoito auta;
- ihottuma palaa heti, kun hoito lopetetaan;
- tietyn aineen tai ruoan epäillään pahentavan ihottumaa, ja asia halutaan selvittää luotettavasti;
- käsi-ihottuma haittaa työtä.
Lapsen ihottuma kannattaa näyttää lääkärille aina, kun se on laaja, kutisee kovasti tai karstoittuu. Myös raskauden ja imetyksen aikana hoito kannattaa suunnitella lääkärin kanssa.
Hakeudu lääkäriin samana päivänä, virka-aikana terveyskeskukseen tai työterveyteen ja muulloin päivystykseen, jos ihottumaan tulee nopeasti pieniä, rupeutuvia rakkuloita ja olo on kuumeinen tai huono, varsinkin kasvoilla. Kyse voi olla herpesviruksen aiheuttamasta laajasta ihoinfektiosta (eczema herpeticum), joka on vakava infektio ja vaatii nopeaa hoitoa (Terveyskirjasto). Jos kyse on vauvasta tai rakkuloita on silmien ympärillä, hakeudu suoraan päivystykseen. Samoin nopeaa arviota vaativat ihon voimakas punoitus, kipu, vetistys ja keltaiset karstat, jotka viittaavat bakteeri-infektioon, sekä koko ihon kattava punoitus. Päivystysapu numerossa 116 117 neuvoo, minne hakeutua. Soita 112, jos vauva tai lapsi on veltto tai vaikeasti herätettävä tai hengittää vaikeasti.
Miten atooppinen ihottuma todetaan?
Atooppinen ihottuma todetaan oireiden, ihon ulkonäön ja esitietojen perusteella. Lääkäri arvioi ihottuman laajuuden, kutinan voimakkuuden, pahenemisvaiheiden tiheyden ja sen, miten ihottuma vaikuttaa elämään, ja kysyy lähisuvun atooppisista sairauksista. Käypä hoito luokittelee ihottuman lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi, ja hoito valitaan vaikeusasteen mukaan.
Allergiatestejä, kuten ihopistokokeita tai verikokeita, tehdään vain, jos epäillään ruoka-, siitepöly- tai eläinallergiaa ihottuman pahentajana. Lappukokeilla voidaan joskus sulkea pois kosketusallergia. Samalla atooppinen ihottuma erotetaan muista ihottumista, kuten tali-ihottumasta, kosketusihottumasta, psoriaasista ja syyhystä.
Oma seuranta auttaa. Kun kirjaa muistiin pahenemispäivät, uudet ihonhoito- ja pesutuotteet sekä ruokavalion muutokset, mahdolliset pahentajat on helpompi tunnistaa.
iDerman ihotautilääkäri arvioi ihottuman lähettämiesi kuvien ja oirekuvauksen perusteella, määrittää sen vaikeusasteen ja laatii yksilöllisen hoito- ja ihonhoitosuunnitelman. Jos lisätutkimuksia tarvitaan, saat tiedon siitä, mitä tutkimuksia tarvitaan ja missä ne voi tehdä.
Hoito
Atooppista ihottumaa ei voi parantaa pysyvästi, mutta oireita voidaan lievittää hyvin. Tavoitteena on korjata ihon suojakerrosta, hillitä tulehdusta ja kutinaa sekä harventaa pahenemisvaiheita. Suurimmalle osalle riittää paikallishoito (Käypä hoito).
- Perusvoide joka päivä: säännöllinen rasvaus on hoidon perusta. Perusvoidetta käytetään 1–2 kertaa päivässä myös silloin, kun ihottumaa ei näy. Käsiin ja jalkoihin sopivat yleensä rasvaisemmat voiteet, muualle keskirasvaiset. Määrä on suuri: aikuisen iho voi tarvita talvella noin kilon perusvoidetta kuukaudessa. Karbamidia tai glyserolia sisältävät perusvoiteet voivat vähentää pahenemisvaiheita tehokkaammin kuin tavallinen perusvoide, mutta karbamidi voi kirvellä rikkiraavitulla iholla ja vauvoilla. Jos voide kirvelee, kannattaa vaihtaa rasvaisempaan.
- Pesu: päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, miedolla pesuaineella ei pahenna atooppista ihottumaa, vaan poistaa iholta likaa, hikeä ja bakteereita. Ihoa voi pestä myös kevyellä perusvoiteella. Iho kuivataan pyyhkeellä painelemalla ja rasvataan heti pesun jälkeen.
- Tulehdusta hillitsevät voiteet: jos perusvoide ei riitä, ihottuma-alueille levitetään tulehdusta hillitsevää voidetta lyhyinä jaksoina lääkärin ohjeen mukaan. Kun ihottuma on rauhoittunut, lääkäri voi ohjata ylläpitohoitoon muutamana päivänä viikossa ihottuman uusiutumisen estämiseksi. Perus- ja hoitovoidetta ei levitetä samalle alueelle yhtä aikaa, vaan niiden välissä pidetään tauko. Ohuille ihoalueille, kuten kasvoille ja silmäluomille, erikoislääkäri voi määrätä ihoa ohentamattoman tulehdusta hillitsevän voiteen.
- Sidokset ja hauteet: rikkiraavitut kohdat käsivarsissa ja jaloissa voidaan hoitaa joustavilla sidoksilla, joiden alla on voidetta. Ne rauhoittavat ihottumaa nopeammin ja suojaavat raapimiselta. Vetistävän ihottuman alkuvaiheessa voidaan käyttää keittosuolahaudetta, kunnes ihottuma kuivahtaa.
- Kutinan hallinta: viileät kääreet, toistuva rasvaus, lyhyet kynnet, puuvillahanskat yöksi, hengittävät vaatteet ja stressin vähentäminen auttavat hillitsemään raapimista. Uneen auttavat säännöllinen rytmi ja viileä makuuhuone.
- Infektioiden hoito: jos ihossa on kipeää punoitusta, vetistystä, keltaisia karstoja tai pahaa hajua, tarvitaan lääkärin arvio. Lääkäri valitsee tarvittaessa paikallisen tai sisäisen hoidon infektioon.
- UV-valohoito: aikuisten keskivaikeaan ja vaikeaan ihottumaan, jos paikallishoito ei auta riittävästi. Hoitoa annetaan jaksoina useana päivänä viikossa. Lapsille valohoitoa annetaan vain harkiten erikoislääkärin valvonnassa. Myös auringonvalo rauhoittaa useimmilla ihottumaa, kunhan palamista vältetään.
- Sisäinen hoito: vaikeaan ihottumaan, jota ei saada hallintaan hyvin toteutetulla paikallishoidolla ja valohoidolla, iho- tai lastentautien erikoislääkäri voi aloittaa suun kautta otettavan tai pistettävän hoidon, joka hillitsee ylireagoivaa immuunijärjestelmää. Hoitoa seurataan säännöllisesti, ja ihon paikallishoitoa jatketaan sen rinnalla.
- Työ ja liikunta: märät, likaiset ja kemikaaleille altistavat työt rasittavat käsien ihoa, mikä kannattaa huomioida jo ammatinvalinnassa. Käsiä suojataan kosteudelta ja ärsyttäviltä aineilta. Liikunta kuuluu atoopikonkin elämään: hiki huuhdellaan pois liikunnan jälkeen ja iho rasvataan perusvoiteella.
Jos oireet eivät pysy hallinnassa tai hoitosuunnitelma kaipaa päivitystä, iDerman ihotautilääkärin etäkonsultaatio auttaa varmistamaan diagnoosin, arvioimaan vaikeusasteen ja laatimaan turvallisen, yksilöllisen suunnitelman.
Ihonhoito ja pahenemisvaiheiden ehkäisy
Arjen tavat vaikuttavat eniten siihen, kuinka usein ihottuma pahenee:
- Säännöllinen rasvaus: perusvoidetta 1–2 kertaa päivässä ja aina pesun jälkeen, myös terveen näköiselle iholle. Säännöllinen rasvaus ehkäisee ihottuman uusiutumista.
- Ärsykkeiden välttäminen: hajusteettomat pesu- ja ihonhoitotuotteet ja tarvittaessa ylimääräinen huuhtelu pyykinpesussa. Villan ja karheiden kankaiden sijaan puuvilla ja muut pehmeät, hengittävät materiaalit.
- Sisäilma: kuiva sisäilma pahentaa ihottumaa. Lämmityskaudella ilmankostuttimesta voi olla apua.
- Lämpö ja hiki: kerrospukeutuminen auttaa välttämään hikoilua. Rasituksen jälkeen iho huuhdellaan ja rasvataan.
- Uimahalli ja aurinko: kloorivedessä uinnin jälkeen iho huuhdellaan puhtaalla vedellä ja rasvataan heti. Aurinkoa otetaan kohtuudella ja herkälle iholle sopivalla aurinkosuojalla.
- Ruokavalio: laajat, perusteettomat ruokarajoitukset voivat haitata ravitsemusta. Jos epäilet jotakin ruoka-ainetta, keskustele siitä lääkärin kanssa.
- Uni ja stressi: riittävä lepo, rentoutumis- ja hengitysharjoitukset sekä läheisten tuki vähentävät pahenemisvaiheita.
Jos haluat ihotautilääkärin arvion ihottumastasi, voit aloittaa etäkonsultaation iDerman ihotautilääkärin kanssa. Lähetät kuvat ja kuvauksen oireista, ja vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa).
Kuva: Eisfelder (de.wikipedia), CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons.






