Vaskuliitti eli verisuonitulehdus tarkoittaa verisuonen seinämän tulehdusta. Iholla se näkyy tavallisimmin pieninä punaisina tai sinipunaisina täplinä säärissä, eivätkä täplät vaalene, kun niitä painaa. Usein tulehdus rajoittuu ihoon, ja ihottuma häviää muutamassa viikossa. Joskus ihomuutokset ovat kuitenkin ensimmäinen merkki vaskuliitista, joka koskee myös niveliä, suolistoa, munuaisia tai keuhkoja. Siksi tällainen ihottuma kannattaa aina näyttää lääkärille.
Mikä vaskuliitti on?
Vaskuliitin taustalla on immunologinen reaktio, jossa elimistön puolustusjärjestelmä vaurioittaa verisuonten seinämiä. Reaktion yksityiskohtia tunnetaan vielä huonosti (Terveyskirjasto). Tulehtunut suoni voi vuotaa, jolloin ihoon syntyy pieniä verenpurkaumia. Pistemäisiä purkaumia kutsutaan petekioiksi. Purppuralla tarkoitetaan punaisia tai sinipunaisia, usein muutaman millimetrin kokoisia täpliä ja läiskiä, jotka eivät vaalene painettaessa. Jos suoni ahtautuu tai tukkeutuu, suonen varassa oleva kudos saa liian vähän happea. Iholle voi silloin tulla haavaumia ja sisäelimiin vaurioita.
Vaskuliitit jaetaan sen mukaan, minkä kokoisiin suoniin tulehdus kohdistuu:
- Suuret suonet: aortta ja sen päähaarat. Esimerkkejä ovat jättisoluarteriitti, jota esiintyy vain yli 50-vuotiailla, ja länsimaissa harvinainen Takayasun arteriitti.
- Keskikokoiset suonet: esimerkiksi suoliston ja munuaisten valtimot. Tähän ryhmään kuuluu valtimoiden kyhmytulehdus (polyarteritis nodosa).
- Pienet suonet: hiussuonet sekä pienimmät valtimot ja laskimot. Ryhmään kuuluvat pelkästään ihoon rajoittuva vaskuliitti, lapsilla tavallinen Henoch–Schönleinin purppura eli IgA-vaskuliitti sekä granulomatoottinen polyangiitti.
Jos tulehdus on vain iholla, puhutaan ihovaskuliitista. Jos se koskee useita elimiä, kyse on systeemisestä vaskuliitista. Kun vaskuliitti näkyy iholla purppurana, kyse on yleensä pienten suonten tulehduksesta.
Syyt ja riskitekijät
Ihoon rajoittuvassa vaskuliitissa syy jää useimmiten löytymättä perusteellisistakin tutkimuksista huolimatta. Kun syy löytyy, se on tavallisesti jokin seuraavista:
- Infektio: esimerkiksi streptokokin aiheuttama nielutulehdus tai hepatiitti B tai C.
- Reaktio äskettäin aloitettuun valmisteeseen: esimerkiksi tiettyihin antibiootteihin tai tulehdusta ja särkyä lievittäviin valmisteisiin. Täplät ilmaantuvat usein 7–10 vuorokautta aloituksen jälkeen.
- Autoimmuunisairaus: esimerkiksi nivelreuma, systeeminen lupus erythematosus (LED) tai dermatomyosiitti.
- Syöpä tai verisairaus: harvinainen syy. Ihon pienten suonten vaskuliittia sairastavista alle viidellä prosentilla todetaan syöpä.
Täplät alkavat yleensä sääristä. Seistessä ja istuessa painovoima hidastaa veren virtausta alaraajoissa, ja tulehdusta välittävät aineet tarttuvat silloin herkemmin suonen seinämään. Suonikohjut, alaraajojen heikko valtimoverenkierto ja kylmä sää lisäävät tätä taipumusta.
Lapsilla tavallisin vaskuliitti on Henoch–Schönleinin purppura (HSP). Sitä todetaan eniten 4–7-vuotiailla, pojilla hieman useammin kuin tytöillä, ja se puhkeaa tyypillisesti muutama viikko hengitystieinfektion jälkeen (Terveyskirjasto).




Oireet
Iho: tunnusomaisin merkki on purppura. Täplät tuntuvat usein hieman koholla olevina eivätkä vaalene painettaessa. Ne tulevat yleensä ensin sääriin ja nilkkoihin, joskus myös pakaroihin, vartaloon ja käsivarsiin. Täplät voivat yhdistyä laajemmiksi läiskiksi, niihin voi tulla verirakkuloita, ja osa voi puhjeta haavaumiksi, joiden pinnalle tulee tumma rupi. Iholla voi näkyä myös nokkosihottuman kaltaisia paukamia. Muutokset voivat kutista, kirvellä tai aristaa, ja sääret voivat turvota.
Yleisoireet: etenkin systeemisessä vaskuliitissa on usein kuumeilua, väsymystä ja laihtumista sekä lihas- ja nivelkipuja (Terveyskirjasto).
Muiden elinten oireet riippuvat siitä, missä tulehtuneet suonet ovat:
- suolisto: vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu, jossa voi olla verta;
- munuaiset: verta tai valkuaista virtsassa, tumma tai vaahtoava virtsa ja verenpaineen nousu;
- keuhkot, nenä ja poskiontelot: sitkeät nenäverenvuodot, pitkittynyt poskiontelotulehdus, verinen nuha, yskä ja veriyskä;
- pää ja silmät: jättisoluarteriitissa kova, ohimoille paikallistuva päänsärky ja näköhäiriöt;
- ääreishermot: särkevä tai polttava kipu tai pistely jaloissa tai käsissä, usein epäsymmetrisesti.
Lapsen HSP:ssa verenpurkaumia on eniten alaraajoissa ja pakaroissa. Nilkat ja jalkapöydät voivat turvota ja aristaa niin, että kävely vaikeutuu. Vatsakipu voi olla voimakasta. Munuaistulehdus ilmenee yleensä vasta viikkoja iho- ja nivelvaivojen jälkeen, eikä sitä useinkaan huomaa ilman virtsakoetta.
Milloin hoitoon?
Hätänumeroon 112 soitetaan heti, jos:
- hengittäminen on vaikeaa tai yskiessä nousee runsaasti verta;
- sairastunut, aikuinen tai lapsi, on sekava, veltto tai vaikea herättää;
- kuumeiselle aikuiselle tai lapselle ilmaantuu nopeasti leviäviä verenpurkaumia ja vointi huononee nopeasti;
- suupieli roikkuu, puhe puuroutuu tai käsi tai jalka heikkenee äkillisesti;
- näkö menee äkillisesti toisesta tai molemmista silmistä.
Päivystykseen hakeudutaan heti, jos:
- verenpurkaumien tai purppuran lisäksi on korkeaa kuumetta, yleisvointi heikkenee tai olo muuttuu nopeasti sairaammaksi, sillä kyse voi olla vakavasta yleisinfektiosta;
- lapsi on kuumeinen tai selvästi sairaan oloinen ja hänelle ilmaantuu verenpurkaumia (alle 3 kuukauden ikäinen kuumeinen vauva viedään aina suoraan päivystykseen);
- on voimakasta, aaltoilevaa vatsakipua, verta ulosteessa tai oksennuksessa tai virtsa muuttuu punaiseksi tai tummaksi;
- ohimoilla tuntuu kova päänsärky ja samalla on näköhäiriöitä.
Päivystysapu 116 117 neuvoo ympäri vuorokauden (ei käytössä Ahvenanmaalla).
Lääkärin arvio terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa on tarpeen, jos sääriin ilmaantuu painettaessa vaalenemattomia täpliä ilman yllä mainittuja hälytysmerkkejä, jos iholle tulee haavaumia, jotka eivät parane, tai jos täpliä tulee yhä uudelleen. Lapsen verenpurkaumat ovat aina syy käydä lääkärissä (Terveyskirjasto). Jos ihottuma alkoi pian uuden valmisteen aloittamisen jälkeen, valmistetta ei lopeteta omin päin, vaan asiasta sovitaan lääkärin kanssa.
Ihon arvioinnin voi aloittaa myös etäkonsultaatiolla iDerman ihotautilääkärin kanssa. Tarkoista kuvista ihotautilääkäri näkee, muistuttavatko täplät vaskuliitin purppuraa, kuinka laajalle ne ovat levinneet ja tarvitaanko lisätutkimuksia. Veri- ja virtsakokeet sekä koepala otetaan terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai sairaalassa, ja ihotautilääkäri kertoo, mitä tutkimuksia kannattaa pyytää ja kuinka kiireellisesti.
Miten vaskuliitti todetaan?
Lääkäri kysyy oireista, edeltävistä infektioista, äskettäin aloitetuista valmisteista ja muista sairauksista sekä tutkii ihon. Säärien purppura on usein helppo tunnistaa, mutta varmuus saadaan ihon koepalasta. Se otetaan paikallispuudutuksessa tuoreesta, mieluiten 1–2 vuorokautta vanhasta täplästä (DermNet).
Lisäksi selvitetään, onko tulehdus levinnyt muihin elimiin:
- virtsakoe veren ja valkuaisen varalta;
- verikokeet: tulehdusarvot, kuten lasko ja CRP, verenkuva sekä munuaisten ja maksan toiminta;
- tarvittaessa vasta-ainetutkimukset, esimerkiksi ANCA-vasta-aineet, sekä hepatiittien ja muiden infektioiden selvittely;
- oireiden mukaan keuhkojen röntgenkuva tai muita kuvantamistutkimuksia, kuten suonten varjoainekuvaus (angiografia).
Lääkäri sulkee pois myös samannäköiset tilat. Niitä ovat mustelmat, jotka johtuvat veren hyytymishäiriöstä tai verta ohentavasta hoidosta, sääriin tulevat aristavat punaiset kyhmyt eli kyhmyruusu (erythema nodosum), infektioon liittyvät petekiat sekä ihottumat, jotka johtuvat reaktiosta johonkin valmisteeseen.
Hoito
Hoito riippuu vaskuliitin muodosta, syystä ja siitä, mitkä elimet ovat mukana. Jos syy löytyy, hoidetaan sitä: infektio hoidetaan, reaktion aiheuttaneen valmisteen käyttö lopetetaan lääkärin ohjeen mukaan ja taustalla olevaa sairautta hoidetaan.
Pelkästään ihoon rajoittuva vaskuliitti ei yleensä vaadi sisäistä hoitoa, ja ensimmäinen ihottuma häviää useimmiten itsestään. Oloa ja paranemista helpottavat:
- lepo, koska rasitus tuo usein uusia täpliä;
- jalkojen pitäminen koholla istuessa ja maatessa;
- tukisukat tai -sidokset, jos sääret turpoavat ja lääkäri suosittelee niitä;
- hauraan ihon suojaaminen kolhuilta ja hankaukselta sekä kuivan ihon rasvaaminen perusvoiteella;
- haavaumien pitäminen puhtaina ja peitettyinä. Jos haavan ympäristö alkaa punoittaa, kuumottaa tai kipeytyä, se näytetään lääkärille.
Jos uusia täpliä tulee jatkuvasti, iholle syntyy haavaumia tai vaskuliitti pitkittyy kuukausiin, ihotautilääkäri voi suositella sisäistä tulehdusta rauhoittavaa tai immuunijärjestelmää hillitsevää hoitoa. Muut systeemiset vaskuliitit kuin lapsen HSP vaativat lähes aina tällaista hoitoa. Sen suunnittelevat ja sitä seuraavat sairaalan erikoislääkärit sen mukaan, mitkä elimet ovat mukana ja miten tauti reagoi.
Lapsen HSP paranee usein ilman hoitoa muutamassa viikossa tai kuukaudessa (Terveyskirjasto). Kaikki kipua lievittävät valmisteet eivät sovi HSP:ta sairastavalle lapselle, koska osa niistä lisää verisuonten vuotoherkkyyttä. Valinnasta kannattaa siksi kysyä lääkäriltä.
Itsehoito ja ehkäisy
Vaskuliittia ei yleensä voi ehkäistä. Uusien pahenemisvaiheiden riskiä voi kuitenkin pienentää:
- Jos jokin valmiste todettiin vaskuliitin syyksi, sitä vältetään jatkossa, ja asiasta kerrotaan jokaiselle hoitavalle lääkärille.
- Pitkää paikallaan seisomista vältetään, ja jalat nostetaan koholle aina kun mahdollista.
- Sääret pidetään lämpiminä, sillä kylmä on yksi säärien vaskuliitille altistava tekijä (DermNet).
- Urheilua ja raskasta rasitusta vältetään niin kauan kuin uusia täpliä ilmaantuu. Vuodelepoa ei tarvita, ja HSP:ta sairastava lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin voinnin mukaan.
- Sovituilla seurantakäynneillä käydään, vaikka olo olisi jo hyvä. HSP:n jälkeen munuaisten tilaa seurataan virtsakokein, jos virtsassa on todettu verta tai valkuaista.
Ennuste
Ihoon rajoittuva vaskuliitti paranee yleensä viikoissa tai kuukausissa. Ensimmäinen ihottuma laantuu usein 2–3 viikossa, mutta uusia täpläryhmiä voi tulla vielä viikkojen tai kuukausien ajan. Paranemisen jälkeen iholle voi jäädä viikoiksi tai kuukausiksi ruskehtava värimuutos, joka johtuu vuotaneen veren raudasta. Se on vaaraton ja haalistuu vähitellen.
Jos vaskuliitti johtuu taustalla olevasta sairaudesta, se voi uusiutua myöhemmin. HSP on lapsilla yleensä lievä ja rauhoittuu itsestään. Muutamalle prosentille lapsista kehittyy kuitenkin pitkäaikainen munuaistulehdus, joka voi vaatia vuosien hoidon ja seurannan. Oireet voivat harvoin palata, tyypillisimmin infektion jälkeen (Terveyskirjasto).
Systeemisen vaskuliitin ennuste riippuu siitä, mitkä elimet ovat mukana. Munuaisten, keuhkojen tai hermoston vaskuliitti voi olla vakava, ja hoito on pitkä. Monet muodot saadaan kuitenkin hoidolla rauhoittumaan: esimerkiksi granulomatoottinen polyangiitti rauhoittuu hoidolla noin 90 prosentilla sairastuneista.
Mitä nyt voi tehdä?
Jos sääriin on tullut painettaessa vaalenemattomia punaisia tai sinipunaisia täpliä eikä hälytysmerkkejä ole, kannattaa ottaa päivänvalossa yleiskuva ja lähikuva. Muistiin kannattaa kirjoittaa, milloin täplät alkoivat, oliko edeltävinä viikkoina infektiota ja mitä uusia valmisteita on aloitettu. Kuvat ja tiedot voi lähettää etäkonsultaatiossa iDerman ihotautilääkärille. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa): ihotautilääkäri arvioi ihon ja kertoo, mitä tutkimuksia terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa tarvitaan.






