Syylät (verrucae) ovat hyvänlaatuisia, karheita ihokasvaimia, joita aiheuttavat ihmisen papilloomavirukset (HPV). Ne ovat hyvin yleisiä varsinkin lapsilla ja nuorilla aikuisilla, mutta syylän voi saada missä iässä tahansa. Useimmiten syylä ei satu ja häviää ajan myötä itsestään. Jalkapohjan syylä voi kuitenkin olla kävellessä kivulias, ja syylät voivat levitä, vuotaa verta tai uusia.
Mitä syylät ovat?
Syylä syntyy, kun papilloomavirus pääsee pienen haavan tai hautuneen ihon kautta orvaskeseen. Virus asettuu orvaskeden alimpaan kerrokseen ja kiihdyttää solujen kasvua, jolloin iholle muodostuu karhea, sarveistunut kohouma. Papilloomaviruksia tunnetaan toista sataa tyyppiä, ja niistä ainakin viisi aiheuttaa tavallisia syyliä.
Elimistö oppii ajan mittaan tuottamaan vasta-aineita virusta vastaan, ja silloin syylä häviää. Terveyskirjaston mukaan lasten syylistä noin 70 prosenttia paranee kahden vuoden kuluessa. Aikuisilla syylät häviävät huonommin ja voivat kestää jopa 5–10 vuotta. Atooppinen ihottuma voi hidastaa paranemista, ja vastustuskykyä heikentävät sairaudet ja hoidot voivat estää sen.
Syyliä voi olla missä tahansa kehossa. Sijainnin ja muodon mukaan erotetaan seuraavat tyypit:
| Tyyppi | Tavallinen sijainti | Miltä se näyttää |
|---|---|---|
| Tavallinen syylä (verruca vulgaris) | Sormet, kädet, polvet, kyynärpäät, kynsien ympärys | Aluksi ihonvärinen kohouma, joka kasvaa ja muuttuu karheaksi, kukkakaalimaiseksi. Koko vaihtelee muutamasta millimetristä yli senttimetriin; vanhimmat ja suurimmat syylät voivat halkeilla ja aristaa. |
| Jalkapohjan syylä (verruca plantaris) | Jalkapohja, kantapää, varpaiden alapinta | Paineen takia sisäänpäin kasvava, usein paksun kovettuman peittämä. Yksittäinen syylä voi tuntua kivuliaalta seisoessa ja kävellessä. Mosaiikkisyylässä pieniä syyliä on vieri vieressä jopa monen senttimetrin alueella, ja se on yleensä ohut ja kivuton. |
| Litteä syylä (verruca plana) | Kasvot, kämmenselät, sormien selkäpuoli | Vain vähän ihosta kohoava, sileä, 1–5 mm:n kokoinen ja hieman muuta ihoa ruskeampi. Esiintyy yleensä kymmenien syylien ryhminä etenkin leikki- ja kouluikäisillä, voi kutista hieman mutta ei satu. |
| Rihmamainen syylä (filiforminen syylä) | Silmäluomet, suupielet, sierainaukot | Ohut, sormi- tai rihmamainen uloke kapealla tyvellä. |
| Kynnenvierus- ja kynnenalussyylä | Kynsivallit, kynnen reunat, kynnen alus | Paksu ja karhea. Voi vaurioittaa kynsinauhaa ja muuttaa kynnen muotoa, ja on usein sitkeä. Kynsien pureskelu ja kynsivallien nyppiminen edistävät näiden syylien syntyä. |
Syylän pinnassa tai sen alla näkyy usein pieniä mustia pisteitä, paljain silmin tai dermatoskoopilla. Ne ovat hyytyneitä hiussuonia. Niitä kutsutaan joskus syylän ”juuriksi”, mutta syylällä ei ole juuria. Tummalla iholla syylät voivat olla ympäröivää ihoa tummempia.





Toisen rivin kuvat (vasemmalta): 1 – Klaus D. Peter (Wiehl, Saksa), CC BY 3.0 DE; 2 – Dewdude, CC BY 2.5; 3 – Abbassyma, public domain; kaikki Wikimedia Commonsista.
Syyt ja riskitekijät
HPV on suuren virusryhmän yhteisnimi. Osa tyypeistä aiheuttaa vaarattomia ihosyyliä, toiset kondyloomia eli sukuelinten syyliä, ja jotkin voivat pitkän ajan kuluessa aiheuttaa syöpää. Ihosyylät tarttuvat suorassa kosketuksessa syylään tai virusta sisältäviin ihohiutaleisiin sekä epäsuorasti esimerkiksi pyyhkeiden, kenkien, sukkien tai kynsiviilojen välityksellä. Virus säilyy hyvin kosteassa. Rikkinäinen, märkä ja hautunut tai toisaalta kuiva ja halkeileva iho päästää viruksen helpommin sisään.
Syylien riskiä lisäävät:
- pienet haavat: viillot, naarmut, kynsien pureskelu, kynsinauhojen repiminen ja ihokarvojen ajo;
- usein kostea iho: runsas hikoilu, hikoilevat jalat, märkätyö tai pitkät ajat vedessä;
- vaurioitunut ihon suojakerros: esimerkiksi atooppinen ihottuma, paksut kovettumat tai kantapäiden halkeamat;
- heikentynyt vastustuskyky: pitkäaikaissairaus, HIV, elinsiirto tai vastustuskykyä heikentävät hoidot. Syyliä on silloin usein runsaasti, ja niitä on vaikeampi hoitaa;
- työ kylmässä ja kosteassa: DermNetin mukaan lihanleikkaajille ja muille, jotka työskentelevät jatkuvasti kylmässä ja kosteassa, tulee käsiin oma syylätyyppinsä;
- läheinen kosketus syylää kantavan kanssa: perheessä tai urheilujoukkueessa.
Jalkapohjan syyliä on vaikea välttää, koska ne voi saada mistä tahansa yleisestä tilasta, jossa kuljetaan paljain jaloin: pukuhuoneista, liikuntasaleista ja uimahalleista. Käsien syylien tarkkaa tartuntatapaa ei tunneta.
Tartunnasta voi kulua kuukausia, joskus jopa vuosi, ennen kuin syylä tulee näkyviin, joten tartunnan lähdettä on harvoin mahdollista tietää. Syylät voivat levitä myös omalla iholla: kun syylää raaputtaa, nyppii tai pureskelee, virus siirtyy muihin sormiin, kynnen alle tai naarmuun. Joskus syntyy rivi syyliä juuri naarmun kohdalle.
Oireet
Syylän tunnistaa ulkonäöstä ja tuntemuksista:
- kova, karhea tai sarveistunut kohouma, joka erottuu selvästi ympäröivästä ihosta ja on usein harmaanvalkoinen tai vaaleanruskea;
- pieniä mustia pisteitä pinnassa etenkin jalkapohjan syylissä; kun pintakerrosta vuollaan, syylästä tihkuu verta pistemäisesti;
- kipua kävellessä tai seistessä tai kun jalkapohjan syylää puristaa sivuilta: tuntuu kuin kengässä olisi pikkukivi tai nuppineula;
- yksittäinen syylä tai ryhmä; jalkapohjassa joskus pienistä syylistä koostuva mosaiikkisyylä;
- litteät syylät: pieniä, sileitä, usein monta yhtä aikaa kasvoissa tai kämmenselissä, yleensä oireettomia.
Kun litteä syylä alkaa hävitä, se usein punoittaa ja tulehtuu ilman ulkoista syytä. Se on merkki elimistön puolustusreaktiosta, ei pahenemisesta.
Syylä vai känsä?
Jalkapohjassa syylä, kovettuma ja känsä muistuttavat toisiaan ja menevät helposti sekaisin. Syylän ympärille voi lisäksi muodostua kovettuma, jota lääkärin on joskus vuoltava, jotta syylä tulee näkyviin. Erotuksessa auttavat seuraavat piirteet:
| Piirre | Jalkapohjan syylä | Kovettuma tai känsä |
|---|---|---|
| Sijainti | Missä tahansa jalkapohjassa, myös vähän kuormittuvissa kohdissa | Aina kohdassa, johon kohdistuu paljon painetta tai hankausta |
| Kipu | Kivuliain puristettaessa sivuilta | Kivuliain painettaessa suoraan ylhäältä |
| Pinta | Ihouurteet katkeavat, pinnassa näkyy mustia pisteitä ja vuoltaessa verta tihkuu pistemäisesti | Ihouurteet jatkuvat, pinta on sileä ja läpikuultava eikä vuoda verta |
Känsä on merkki siitä, että jalkaan kohdistuu liikaa painetta. Sitä hoidetaan painetta keventämällä, eivätkä syylän hoidot tehoa siihen.
Milloin lääkäriin?
Syylän, josta ei ole haittaa, voi jättää rauhaan. Lääkärin arvio on kuitenkin tarpeen, jos:
- on epävarmaa, onko kohouma tavallinen syylä;
- muutos kasvaa nopeasti, vuotaa toistuvasti verta, muuttaa väriään tai muotoaan, haavautuu tai ei reagoi hoitoon. Kämmenen tai jalkapohjan syylää muistuttava muutos voi harvoin olla okasolusyöpä, joten tällainen muutos näytetään viipymättä, muutaman viikon kuluessa, terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa;
- syylä on kasvoissa, silmien lähellä, huulissa tai sukuelinten alueella;
- syyliä on paljon, niitä tulee koko ajan lisää tai ne uusivat hoidon jälkeen ja haittaavat arkea;
- sinulla on diabetes tai heikentynyt vastustuskyky, etenkin jos syylä on jalassa: silloin syylää ei pidä hoitaa itse;
- iho on aiemmin saanut sädehoitoa tai sinulla on ollut ihosyöpä;
- jalkapohjan tai sormen syylä haittaa lapsen kävelyä, liikuntaa tai kirjoittamista.
Suomessa syylien takia hakeudutaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Jos haluaa ensin varmistaa, onko kyse syylästä ja mikä hoito omaan tilanteeseen sopii, iDerman ihotautilääkäri voi arvioida asian kuvien perusteella. Nopeasti kasvavan, haavautuvan tai verta vuotavan muutoksen kohdalla ensimmäinen osoite on kuitenkin oma terveyskeskus tai työterveyshuolto.
Miten syylä todetaan?
Syylä on yleensä helppo tunnistaa ulkonäön ja sijainnin perusteella. Lääkäri voi vuolla sarveiskerrosta, jolloin mustat pisteet tulevat näkyviin ja syylästä tihkuu verta pistemäisesti (Terveyskirjasto). Dermatoskoopilla eli valaisevalla suurennuslasilla tyypilliset verisuonet erottuvat selvästi, mikä auttaa erottamaan syylän kovettumasta tai rasvaluomesta. Jos diagnoosi on epävarma, muutos kasvaa nopeasti tai ei reagoi hoitoon, siitä voidaan ottaa koepala tutkittavaksi.
Syylältä voivat näyttää myös nämä muutokset:
| Muutos | Ero syylään |
|---|---|
| Kovettuma tai känsä | Vain painekohdissa, ei mustia pisteitä, ihouurteet jatkuvat |
| Ihokeila (pehmeä fibrooma) | Pehmeä, sileä, usein varrellinen, ihopoimuissa kuten kaulalla ja kainaloissa; ei viruksen aiheuttama |
| Rasvaluomi (seborrooinen keratoosi) | Ruskea, vahamainen muutos, joka näyttää iholle liimatulta, yleensä vasta keski-iässä; ei tartu |
| Aurinkokeratoosi | Karhea, hilseilevä läiskä paljon aurinkoa saaneella iholla |
| Ontelosyylä (molluska) | Sileä, kiiltävä, helmimäinen näppylä, jonka keskellä on kuoppa; tavallisin leikki-ikäisillä |
| Kynsisieni | Kynnenalussyylä sekoitetaan joskus kynsisieneen; sienitaudissa kynsi paksuuntuu ja värjäytyy ilman karheaa syyläkudosta |
| Okasolusyöpä | Harvinainen, mutta kasvaa, kovettuu, haavautuu tai vuotaa verta eikä reagoi syylän hoitoon; koepala on tarpeen |
Syylien hoito
Syyliä ei välttämättä tarvitse hoitaa, koska ne ovat hyvänlaatuisia ja häviävät yleensä itsestään ja useimmiten jälkiä jättämättä. Hoitoa harkitaan, kun syylä on kivulias, leviää, haittaa arkea tai on kosmeettisesti hankala, tai kun vastustuskyky on heikentynyt. Ihmehoitoa ei ole. Mikään hoito ei tapa virusta, vaan kaikki hoidot poistavat viruksen infektoimaa ihoa ja antavat elimistölle tilaisuuden herättää puolustusreaktion. Täysin varmaa keinoa syylien poistoon ei ole. Vaihtoehtoja ovat:
- Odottaminen: vähäoireisessa syylässä ensimmäinen ja usein paras vaihtoehto. Syylään ei kosketa, jotta uusia ei synny.
- Syylää pehmentävä paikallishoito: sarveiskerrosta liuottava voide, liuos tai laastari pehmentää syylää, jolloin sen hiominen tai vuoleminen käsittelyjen välissä helpottuu. Syylä liotetaan ensin lämpimässä vedessä, pehmennyt kerros hiotaan varovasti hohkakivellä tai kovettumaviilalla, ja ympäröivä iho suojataan esimerkiksi rasvaisella voiteella. Hoitoa jatketaan ohjeen mukaan tavallisesti 3–6 kuukautta. Jos ympäröivä iho rikkoutuu, hoitoa harvennetaan tai se keskeytetään. Kasvoille tätä hoitoa ei käytetä.
- Teippihoito: syylän peittämistä esimerkiksi ilmastointiteipillä käytetään kotikonstina. Se saattaa tehota, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.
- Nestetyppijäädytys: lääkäri jäädyttää syylän nestetypellä. Terveyskirjaston mukaan sitä voi kokeilla, jos asianmukaisesti toteutettu omahoito ei ole auttanut; Käypä hoito suosittaa, että jäädytyksen tekee asiaan perehtynyt lääkäri. Hoito on hetken kivulias, ja ihoa voi särkeä vielä tunnin pari. Hoitoalueelle voi tulla rakkula, ja alue rupeutuu ja paranee 1–4 viikossa. Jäädytys toistetaan usein 2–4 viikon välein 4–6 kertaa, ja se tehoaa paremmin sormien kuin jalkapohjan syyliin. Voimakkaan jäädytyksen jälkeen iholle voi jäädä ruskettumaton läiskä, ja kynsien ympärillä hoito on kivuliasta. Lapsilla nestetyppeä käytetään harvoin, koska hoito sattuu ja lasten syylät paranevat usein itsestään.
- Kirurginen poisto: syylien leikkaamista vältetään, koska toimenpiteestä jää arpi, jonka ympärille voi etenkin jalkapohjassa muodostua känsä, ja syylä voi silti uusia. Noin viidennes syylistä uusii muutamassa kuukaudessa kaapimisen ja polttohoidon jälkeen.
- Laser: joskus vaihtoehto sitkeissä syylissä, jotka eivät ole reagoineet muihin hoitoihin. Usein tarvitaan useita hoitokertoja.
- Puolustusjärjestelmää aktivoivat hoidot: sitkeissä tai runsaissa syylissä ihotautilääkäri voi harkita voidetta tai syylään annettavaa pistosta, joka saa elimistön tunnistamaan viruksen. Jos vastustuskyky on heikentynyt ja syyliä on paljon, hoito järjestetään usein ihotautien erikoislääkärin vastaanotolla.
Mitä hoidon jälkeen? Vähän kipua, ohimenevää punoitusta, rakkula jäädytyksen jälkeen tai rupi. Hoitoalue pidetään puhtaana ja suojassa uusilta vaurioilta. Jäädytettyä aluetta voi suihkutella seuraavasta päivästä alkaen ja saunassakin saa käydä. Jalkapohjan syylän hoidon jälkeen kävely voi tuntua mukavammalta, kun painetta kevennetään väliaikaisesti pehmusterenkaalla tai pehmeällä sidoksella.
Erityistilanteet: kasvojen, kynsien ympäryksen ja lasten syyliä hoidetaan varovaisemmin, jotta arpia ja pigmenttimuutoksia ei syntyisi. Kynnenalussyylät ovat erityisen vaikeita hoitaa. Sukuelinten tai peräaukon seudun syylät eli kondyloomat johtuvat muista HPV-tyypeistä ja tarttuvat yleensä sukupuoliteitse. Ne arvioidaan aina erikseen lääkärin vastaanotolla.
Uusivatko syylät? Usein uusivat, joskus eri kohtaan kuin aiemmin. Näin käy etenkin, jos kaikkea virusta sisältävää ihoa ei ole saatu poistettua tai virusta on jäänyt ympäröivään ihoon. Syylät uusivat useammin tupakoivilla ja ihmisillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Siksi hoito etenee usein vaiheittain, ja jälkihoito-ohjeet ovat tärkeitä.
Syylää ei pidä yrittää poistaa itse veitsellä, saksilla tai polttamalla, eikä kotona pidä käyttää voimakkaasti syövyttäviä happoja. Ne aiheuttavat rakkuloita, palovammoja, tulehduksia ja arpia, ja virus leviää niiden takia helpommin.
Ihonhoito ja syylien ehkäisy
Muutama tapa auttaa estämään syylien leviämistä:
- Syylää ei raaputeta, nypitä tai pureskella, eikä kynsiä pureskella. Näin ehkäistään uusia syyliä myös kynsien ympärille.
- Kädet pestään syylän koskettamisen jälkeen, ja märät kädet ja jalat kuivataan huolellisesti.
- Jokainen käyttää omaa pyyhettä, omia sukkia ja kenkiä. Kynsisaksia tai kynsiviilaa ei lainata.
- Yleisissä suihkuissa, pukuhuoneissa ja uimahalleissa käytetään sandaaleja, ja jalkapohjan syylä peitetään laastarilla ennen uimista.
- Sukat vaihdetaan päivittäin, varsinkin jos jalat hikoilevat helposti.
- Iho pidetään joustavana: kuiva iho rasvataan, halkeamat hoidetaan, ja karvoja ajettaessa syylän kohta kierretään, ettei virus leviä.
HPV-rokote Suomessa: kansallisessa rokotusohjelmassa HPV-rokote tarjotaan maksutta 10–12-vuotiaille tytöille ja pojille kouluterveydenhuollossa. Rokote suojaa syöpää aiheuttavilta HPV-tyypeiltä. Käsien ja jalkojen tavallisten syylien ehkäisyyn sitä ei ole tarkoitettu.
Mitä nyt voi tehdä?
Jos syylästä ei ole haittaa, sen voi jättää rauhaan ja odottaa. Jos on epävarmaa, onko muutos syylä, jalkapohjan syylä sattuu kävellessä, syyliä tulee jatkuvasti lisää tai syylä on hankalassa paikassa, kuten kasvoissa tai kynsien ympärillä, ihotautilääkärin arvio auttaa. Ota päivänvalossa tarkka lähikuva ja kauempaa otettu yleiskuva ja kerro iDerman ihotautilääkärin konsultaatiossa, kuinka kauan syylä on ollut, kasvaako tai sattuuko se ja mitä olet jo kokeillut. Yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa) saat vastauksen siihen, onko kyse syylästä ja mikä hoito sinulle sopii. Jos tarvitaan esimerkiksi nestetyppijäädytystä, saat ohjeet siihen, miten hoidon voi järjestää terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta.






