Syyhy (scabies) on syyhypunkin aiheuttama tarttuva ihotauti, jonka pääoire on kova, iltaisin ja öisin paheneva kutina. Se on hankala mutta täysin hoidettavissa oleva vaiva. Mitä nopeammin syyhy tunnistetaan ja koko talous hoidetaan samaan aikaan, sitä nopeammin kutina helpottaa ja leviäminen perheessä tai lapsiryhmässä pysähtyy. Syyhy ei ole merkki likaisuudesta: sen voi saada kuka tahansa iästä ja elintavoista riippumatta.
Mikä syyhy on?
Syyhyn aiheuttaa ihmisen ihoon sopeutunut syyhypunkki (Sarcoptes scabiei). Terveyskirjaston mukaan se on 0,3–0,5 millimetrin kokoinen hämähäkkieläin, jota on vaikea nähdä paljaalla silmällä. Naaraspunkki kaivaa ihon uloimpaan sarveiskerrokseen ohuen käytävän ja munii sinne. Se elää ihossa 1–2 kuukautta, ja munista kuoriutuneet toukat kehittyvät aikuisiksi noin kahdessa viikossa.
Kutina johtuu siitä, että elimistö herkistyy punkille ja sen eritteille. Siksi oireet alkavat ensimmäisen tartunnan jälkeen viiveellä. Ilman hoitoa syyhy ei parane itsestään, ja se tarttuu edelleen läheisiin.
Miten syyhy tarttuu?
Syyhy leviää pitkäkestoisessa, läheisessä ihokosketuksessa: kun asutaan yhdessä, nukutaan samassa sängyssä, hoidetaan toista tai ollaan seksuaalisessa kontaktissa. Tartuntaan riittää yksikin naaraspunkki, mutta kättely tai muu lyhyt kosketus ei yleensä riitä. Harvemmin syyhyn voi saada syyhyä sairastavan vuodevaatteista tai vaatteista, sillä punkki selviää ihon ulkopuolella 1–1,5 vuorokautta (Terveyskirjasto).
Tavallista suurempi tartuntariski on:
- samassa taloudessa asuvilla, kumppaneilla ja kämppäkavereilla;
- ryhmissä, joissa ollaan paljon lähekkäin, kuten päiväkodeissa, asuntoloissa, varusmiespalveluksessa ja hoivakodeissa;
- toisia hoitavilla ja avustavilla henkilöillä;
- iäkkäillä ja niillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt sairauden tai hoidon vuoksi;
- vauvaperheillä ja pienten lasten perheillä.
Peseytyminen ja siivous eivät korvaa varsinaista syyhyn hoitoa, eivätkä ne yksinään suojaa tartunnalta.




Oireet
Ensimmäisen tartunnan jälkeen kutina alkaa Terveyskirjaston mukaan yleensä 3–6 viikon kuluttua. Pääoire on kova iltakutina, joka voi pahentua myös lämpimän suihkun jälkeen. Alussa iholla ei näy juuri mitään. Myöhemmin tulevat tyypilliset ihomuutokset:
- Syyhykäytävät: 0,5–1 cm pitkiä, harmahtavia tai ihonvärisiä viivoja, varsinkin sormiväleissä, kämmenissä ja ranteissa. Käytävän päässä punkin voi joskus erottaa pienenä tummana pisteenä.
- Kutisevat näppylät ja rakkulat: punoittavia näppylöitä ja pieniä vesirakkuloita vartalolla ja raajoissa, kuten kainaloissa, navan ympäristössä, pakaroissa ja nivusissa. Miehillä peniksen varressa tai kivespussissa on usein syyhylle tyypillisiä näppylöitä.
- Raapimisjäljet: raapiminen rikkoo ihoa, ja iho voi tulehtua bakteerien vuoksi. Silloin syyhyn tunnistaminen vaikeutuu.
- Ihottumaläiskät: osalle tulee laajempaa, ekseeman kaltaista ihottumaa, joka on allerginen reaktio punkkiin ja voi kestää vielä onnistuneen hoidon jälkeen.
Pikkulapsilla syyhy näkyy usein myös jalkapohjissa. Vauvoilla ihomuutoksia voi olla myös kämmenissä, kaulalla ja päänahassa, jolloin hoito ulotetaan päähän lääkärin ohjeen mukaan. Iäkkäillä ja immuunipuutteisilla voi kehittyä karstasyyhy (scabies norwegica), jossa raajoihin ja vartaloon tulee karstaisia, joskus märkiviä läiskiä. Se muistuttaa ekseemaa, alkaa salakavalasti ja on erittäin tarttuva, koska punkkeja on ihossa valtavasti.
Milloin lääkäriin?
Hakeudu ihotautilääkärin, terveyskeskuksen tai työterveyden arvioon, jos:
- sinulla on kova, iltaisin paheneva kutina ja ihomuutoksia sormiväleissä, ranteissa, vartalolla tai sukuelinten alueella;
- samassa taloudessa asuvalla tai kumppanillasi on todettu syyhy;
- olet raskaana tai imetät tai oireilija on alle 2-vuotias lapsi, sillä hoito valitaan silloin erityisen huolellisesti (NHS);
- iäkkäällä läheiselläsi on pitkään kutissut, karstoittuva ihottuma;
- kutina ei ole helpottanut 2–4 viikossa hoidon jälkeen tai se alkaa uudelleen.
Hakeudu päivystykseen samana päivänä (virka-ajan ulkopuolella neuvoo Päivystysapu 116 117), jos raavittu iho punoittaa, kuumottaa ja turpoaa leviävästi ja sinulla on kuumetta. Se voi olla merkki ihon bakteeritulehduksesta. Soita 112, jos tulehdukseen liittyy sekavuutta, hengenahdistusta tai hyvin huono yleisvointi.
Syyhy ei parane ilman hoitoa, joten arviota ei kannata lykätä. Verkkokonsultaatiossa voit lähettää kuvat ihomuutoksista iDerman ihotautilääkärille, ja saat vastauksen yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa).
Syyhyn toteaminen
Kokenut lääkäri tunnistaa syyhyn usein oireiden, ihomuutosten sijainnin ja lähikontaktien oireiden perusteella. Terveyskirjaston mukaan nuoren ja muuten terveen ihmisen äkillisen iltakutinan taustalla on tavallisesti joko syyhy tai piirtopaukamointi (dermografismi). Diagnoosi pyritään varmistamaan ennen hoitoa:
- Dermatoskopia: ihoa tutkitaan suurentavalla valolaitteella, jolla näkyvät syyhykäytävät ja punkki käytävän päässä.
- Punkin poiminta ja mikroskopia: lääkäri voi poimia punkin käytävän päästä tylpällä neulalla ja tunnistaa sen mikroskoopilla tai suurennuslasilla.
Varmistus ei aina onnistu, sillä kovasta kutinasta huolimatta koko ihossa voi olla vain 5–10 punkkia. Syyhy on myös erotettava muista kutisevista ihottumista, kuten atooppisesta ihottumasta, kosketusihottumasta, nokkosihottumasta, hyönteisten pistoista ja puremista, täistä sekä kyhmykutinasta (prurigo nodularis).
Etäkonsultaatiossa ihotautilääkäri arvioi tarkat kuvat ja oireiden kuvauksen. Jos diagnoosi jää epävarmaksi, hän neuvoo hakeutumaan tutkimukseen, jossa punkki voidaan etsiä iholta.
Hoito
Hoidon tavoitteena on hävittää punkit iholta ja estää uusi tartunta. Hoito valitaan iän, terveydentilan, raskauden ja kodin tilanteen mukaan. Syyhyn hoidossa tärkeintä on, että kaikki samassa taloudessa asuvat hoidetaan samaan aikaan.
- Paikallinen punkkeja tappava hoito: hoitovoide levitetään puhtaalle iholle joka paikkaan leuasta alaspäin, myös sukuelimiin sekä sormi- ja varvasväleihin. Päänahka ja kasvot hoidetaan, jos niissä on oireita, ja pikkulapsilla ohjeen mukaan. Voide pestään pois ohjeen mukaisen ajan kuluttua, ja samalla vaihdetaan puhtaat vaatteet ja lakanat. Hoito uusitaan tavallisesti kerran ohjeen mukaisen välin jälkeen.
- Suun kautta otettava hoito: lääkäri voi valita sen esimerkiksi karstasyyhyssä tai silloin, kun ensimmäinen hoito ei tehonnut. Joskus käytetään paikallisen ja suun kautta otettavan hoidon yhdistelmää.
- Lähikontaktien hoito: perheenjäsenet ja kumppanit hoidetaan nykysuosituksen mukaan myös kahdesti, siitä riippumatta, kutiaako heitä. Näin oireeton ihminen ei tartuta jo hoidettuja uudelleen (Terveyskirjasto).
- Kynnet: leikkaa kynnet lyhyiksi ja levitä hoitovoide myös kynsien alle.
- Kutinan hoito: kutina voi jatkua 2–4 viikkoa onnistuneenkin hoidon jälkeen, koska iho reagoi kuolleisiin punkkeihin. Perusvoiteet ja lääkärin suosittelema tulehdusta rauhoittava hoito helpottavat.
Jos kutina jatkuu yli 2–4 viikkoa, uusia käytäviä tai näppylöitä ilmaantuu tai kutina palaa jo rauhoituttuaan, hoito on voinut epäonnistua tai tartunta on tullut uudelleen. Silloin tilanne arvioidaan uudelleen.
Lähikontaktit, vaatteet ja koti
- Lähikontaktit: vältä läheistä ihokontaktia ja seksiä, kunnes hoito on annettu loppuun. Myös viimeisten 8 viikon seksikumppanit hoidetaan (NHS).
- Pyykki: pese käytössä olleet vaatteet, lakanat ja pyyhkeet vähintään 50 asteessa.
- Pestäväksi sopimattomat tavarat: pehmolelut, takit ja muut vastaavat säilytetään suljetussa muovipussissa viikon ajan.
- Siivous: imuroi sisätilat, patjat ja pehmustetut huonekalut. Hyönteismyrkkysumutteita ei tarvita.
- Omat tekstiilit: käytä omia pyyhkeitä ja vuodevaatteita, kunnes koko talous on hoidettu.
- Ihonhoito: käytä mietoja pesutuotteita ja perusvoidetta, ja vältä kuumia kylpyjä, jotka voivat lisätä kutinaa.
Syyhyn leviämistä ehkäisee parhaiten se, että oireilevat ja heidän lähipiirinsä hoidetaan samaan aikaan ja asianmukaisesti.
Kuva: Alan R Walker, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons.






