Mikä suunympärysihottuma on?
Suunympärysihottuma eli perioraalidermatiitti on yleinen kasvojen ihotauti, jossa suun ympärille tulee pieniä punoittavia näppylöitä, märkänäppylöitä, läiskikästä punoitusta ja hilseilyä. Ihottuma leviää usein nenänpieliin ja joskus silmien ulkonurkkiin. Jos oireita on vain silmien ympärillä, puhutaan silmänympärysihottumasta. Suunympärysihottuma kuuluu samaan tautiperheeseen kuin ruusufinni (Terveyskirjasto). Samaa ihottumaa voi olla myös sieraimien ympärillä ja harvoin sukuelinten alueella. Se ei ole infektio eikä akne, vaikka se usein sekoitetaan kumpaankin.
Suunympärysihottumaa esiintyy eniten 15–45-vuotiailla naisilla, mutta joskus myös miehillä ja lapsilla. Lapsilla sitä nähdään tavallisimmin 7 kuukauden ja 13 vuoden iän välillä. Taudin perussyytä ei tunneta. Kortisonivoiteet (arkikielessä myös hormonivoiteet) ja kosmetiikka eivät ilmeisesti aiheuta tautia, mutta ne laukaisevat oireet. Ihottuma tulee usein aaltoina kuukausien ajan, joten hoito suunnitellaan viikoiksi eikä päiviksi.
Lyhyesti
- Suunympärysihottuma ei tartu: sitä ei voi saada toiselta eikä siirtää toiselle.
- Hoitamattomana se on yleensä pitkäkestoinen, kuukausista vuosiin, ja oireet vaihtelevat. Lievä ihottuma voi rauhoittua, kun kaikki kasvoille laitettavat voiteet, kosmetiikka ja kortisonivoiteet jätetään pois (DermNet).
- Oikealla hoidolla ihottuma paranee useimmilla muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Kun kortisonivoiteita ei enää käytetä kasvoilla, se pysyy usein poissa, mutta uusiutuminen on mahdollista.
- Ihottuma jättää harvoin arpia tai pysyviä värimuutoksia. Poikkeus on vaikea lupoidi muoto.
- Lapsilla tunnettuja laukaisijoita ovat kortisonia sisältävät nenäsuihkeet ja astman inhaloitavat kortisonit.
Miltä suunympärysihottuma näyttää?
Iholla on ryhmissä pieniä, yleensä alle 2 millimetrin näppylöitä. Vaalealla iholla ne ovat vaaleanpunaisia tai punaisia. Ruskealla tai mustalla iholla ne voivat olla ihonvärisiä, vaaleanpunaisia, violetteja tai ympäröivää ihoa hieman tummempia, ja punoitusta voi olla vaikea erottaa. Osassa näppylöistä on pieni neste- tai märkäpisara. Iho niiden välissä on usein kuiva, hilseilevä ja kireä, ja se voi kirvellä tai polttaa. Kutina on yleensä lievää. Auringon UV-valo ja lämpötilan vaihtelut voivat pahentaa oireita.


Vasemmalla suunympärysihottuma lapsella: pieniä punaisia näppylöitä ja hilseilyä suun ympärillä, huulten vieressä kapea kaistale tervettä ihoa. Oikealla nuorella aikuisella: punoittavia, hilseileviä läiskiä leuassa sekä nenän ja suun vieressä.
Helpoin tuntomerkki on kapea kaistale tervettä ihoa aivan huulten punan vieressä. Ihottuma loppuu muutaman millimetrin päähän huulirajasta, kuten molemmissa kuvissa näkyy (Terveyskirjasto). Leuasta ja ylähuulen yläpuolelta se leviää usein nenän ja suun välisiin poimuihin sekä sieraimien ympärille. Myös silmäluomet ja silmien ulkonurkat voivat olla mukana joko yksin tai yhdessä suun seudun kanssa. Posket ja otsa jäävät yleensä puhtaiksi, mikä erottaa ihottuman ruusufinnistä. Komedoja eli mustapäitä, kookkaita märkänäppylöitä tai koko kasvojen punoitusta ei esiinny toisin kuin aknessa tai ruusufinnissä.
Vaikeat muodot: lupoidissa muodossa näppylät ovat suurempia, tiheämpiä ja punaruskeita, ja tämä muoto voi jättää pysyviä arpia. Lapsilla tavataan harvinainen granulomatoottinen muoto, jossa on pitkään pysyviä, kellertäviä näppylöitä. Se liittyy usein kortisonivalmisteen käyttöön, ja se hoidetaan ripeästi.
Syyt ja laukaisevat tekijät
Yksittäistä syytä ei ole osoitettu. Todennäköisin selitys on, että suun ympäryksen ihon suojakerros pettää. Iho kuivuu ja kiristää, sille laitetaan lisää tuotteita, ärsyttäviä aineita pääsee ihoon ja syntyy tulehdus. Riippumatta siitä, mikä kierteen käynnistää, muutamat tekijät pitävät sitä lähes aina yllä:
- Kortisonivalmisteet missä muodossa tahansa: kasvoille levitetty kortisonivoide on tunnetuin laukaisija, mutta myös kortisonia sisältävät nenäsuihkeet ja inhalaattorit sekä kortisonitabletit liittyvät ihottumaan (DermNet). Tyypillinen kulku on, että voide rauhoittaa ihottumaa ensin, mutta jokaisen lopetuskerran jälkeen se palaa pahempana.
- Raskaat, rasvaiset tai useat päällekkäin käytetyt ihonhoitotuotteet: paksut, ihoa peittävät rasvavoiteet, raskaat voiteet ja kosmetiikka yleensä, etenkin meikkivoide ja muut öljypohjaiset meikit. Voimakkaat puhdistusaineet, happokuorinnat, kuorintavoiteet ja voimakkaasti hajustetut tuotteet heikentävät suojakerrosta entisestään.
- Aurinkovoide, erityisesti lapsilla käytetyt fysikaaliset eli mineraalipohjaiset aurinkosuojat.
- Hammastahna ja hammasmateriaalit: tietyt hammastahnat ja hampaiden paikkausaineet voivat ärsyttää ihoa tai aiheuttaa allergian. Myös fluoria sisältävä hammastahna mainitaan laukaisijana.
- Hormonaaliset muutokset: pahenemisvaiheita on kuvattu kuukautiskierron, raskauden ja ehkäisytablettien käytön yhteydessä.
- Herkkä tai atooppinen iho: herkkäihoisilla ja atooppista ihottumaa sairastavilla suojakerros on haavoittuvampi.
- Sää: aurinko, lämpö ja tuuli voivat pahentaa oireita.
- Mikrobit: näppylöistä on löydetty demodex-punkkeja, hiivoja ja tiettyjä bakteereja, mutta niiden merkitys taudin synnyssä on epäselvä.
Yleensä useampi tekijä vaikuttaa yhdessä, esimerkiksi valmiiksi herkkä iho ja sen päälle kortisonivoide.
Tarttuuko suunympärysihottuma?
Ei tartu. Ihottuma ei leviä toiseen ihmiseen pyyhkeen, suukon tai läheisen kontaktin kautta, olipa se suun, nenän, silmien tai sukuelinten ympärillä. Sitä muistuttavat kuitenkin muutamat tarttuvat ihotaudit: märkärupi, huuliherpes ja kasvojen sieni-infektio. Hunajankeltaiset ruvet, ryhmä pieniä rakkuloita tai laajeneva, reunoiltaan hilseilevä rengas viittaavat todennäköisesti johonkin muuhun.
Paraneeko suunympärysihottuma itsestään?
Joskus, mutta hitaasti ja epävarmasti. Hoitamattomana ihottuma on yleensä pitkäkestoinen, ja oireet vaihtelevat. Lievä ihottuma rauhoittuu usein, kun ihonhoito karsitaan minimiin. Terveyskirjaston mukaan ihonhoitotuotteet ja meikit kannattaa vaihtaa herkälle iholle sopiviksi ja vähentää niiden käyttöä mahdollisimman vähiin. Kasvojen pesuun sopii maitomainen puhdistusemulsio ja kosteutukseen kevyt kosteusvoide. Monet ihotautilääkärit aloittavat lyhyellä niin sanotulla nollaterapialla, jossa kaikki kasvovoiteet, kosmetiikka ja aurinkovoiteet jätetään hetkeksi pois ja kasvot pestään pelkällä vedellä. Osa ei tarvitse tämän jälkeen muuta hoitoa.
Kun kortisonivoiteen käyttö lopetetaan, ihottuma yleensä ensin pahenee hetkeksi. Voidetta ei pidä silloin aloittaa uudelleen, koska kierre alkaa alusta. Jos ihottuma ei rauhoitu tuotteiden karsimisella, se leviää, on voimakas tai on silmien ympärillä, tarvitaan hoitoa.
Yksittäiset näppylät tulevat ja menevät muutamassa päivässä, mutta ihottumajakso voi kestää viikoista kuukausiin. Hyvän hoidon jälkeen ihottuma pysyy usein poissa, etenkin jos kasvoilla ei taas käytetä kortisonivoidetta. Ihottuma kuitenkin uusiutuu melko herkästi, jolloin hoito voidaan joutua toistamaan.
Ihotaudit, jotka muistuttavat suunympärysihottumaa
Oikea diagnoosi on tärkeä, koska osa samannäköisistä ihotaudeista hoidetaan juuri kortisonivoiteella, joka taas pahentaa suunympärysihottumaa:
| Ihotauti | Ero suunympärysihottumaan |
|---|---|
| Ruusufinni | Oireet ovat etenkin poskissa, nenässä, otsassa ja leuassa, ja niihin liittyy punastelua, pysyvää punoitusta ja näkyviä verisuonia. Iho aivan suun ympärillä jää usein oireettomaksi. Kortisonivoide pahentaa molempia. |
| Akne | Mustapäitä ja valkopäitä, syvempiä tulehtuneita näppylöitä, rasvoittuva iho ja näppylöitä otsassa, poskissa, rinnassa ja selässä. Suunympärysihottumassa ei ole komedoja (Terveyskirjasto). |
| Seborrooinen ihottuma eli tali-ihottuma | Ohuita, hilseileviä, lohenpunaisia läiskiä kulmakarvoissa, hiusrajassa, hiuspohjassa, nenänpielissä ja rinnassa. Etupäässä hilsettä, ei näppylöitä. |
| Kosketusihottuma | Ärsytys- tai allergiareaktio johonkin tuotteeseen. Kutisee usein enemmän, näyttää ekseemalta ja voi aiheuttaa turvotusta tai rakkuloita. Huulipunan, huulirasvan, hammastahnan makuaineen tai uuden voiteen aiheuttama reaktio voi sijaita myös suun ympärillä. Erotus tehdään lapputesteillä. |
| Nuolemisihottuma ja suupielten haavaumat | Sylki ärsyttää ihoa ja aiheuttaa tarkkarajaisen, punaisen ja rohtuneen reunan huuliin ja niiden välittömään ympäristöön tai haavaumia suupieliin. Suunympärysihottuma jättää juuri tämän alueen vapaaksi. |
| Märkärupi (impetigo) | Rakkuloita ja vetistäviä läiskiä, jotka kuivuvat hunajankeltaisiksi ruviksi, leviävät nopeasti ja tarttuvat herkästi. Yleinen lasten nenän ja suun ympärillä. |
| Huuliherpes | Ensin kihelmöivä, polttava kohta ja sitten ryhmä pieniä rakkuloita huulessa tai sen vieressä. Rakkulat kuivuvat ja paranevat itsestään. |
| Kasvojen sieni-infektio | Yksi tai muutama epätasainen rengas, jossa on hilseilevä reuna ja vaaleampi keskusta. Tartunta saadaan joskus lemmikistä. Kortisonivoide kasvattaa ja peittää infektiota. Diagnoosi varmistetaan ihon raapenäytteellä. |
| Demodex-punkit | Karhea, hiekkapaperimainen hilse karvatuppien ympärillä sekä punoitus ja arkuus poskissa ja silmien ympärillä. Osalla suunympärysihottumaa sairastavista punkkeja on tavallista enemmän. |
| Steroidiruusufinni ja kortisonivoiteen lopettamisreaktio | Viikkojen tai kuukausien kortisonivoiteen käytön jälkeen poskissa ja otsassa tasaista, polttavaa punoitusta, näppylöitä ja verisuonia, jotka pahenevat selvästi voiteen lopettamisen jälkeen. |
| Silmäluomien ihottuma | Punoittavat, hilseilevät ja turvonneet silmäluomet kosmetiikan, kynsituotteiden tai muiden ärsyttävien aineiden vuoksi, ilman tyypillisiä näppylöitä. |
Miksi kortisonivoide pahentaa ihottumaa?
Kortisonivoide supistaa pieniä verisuonia ja hillitsee tulehdusta, joten ihottuma vaalenee muutamassa päivässä. Kun voiteen käyttö lopetetaan, verisuonet laajenevat, tukahdutettu tulehdus palaa ja ihottuma leimahtaa entistä voimakkaampana, ja iho on sillä välin voinut ohentua ja haurastua. Moni ottaa silloin voiteen uudelleen käyttöön, ja kierre toistuu. Erityisesti vahvan voiteen äkillinen lopettaminen voi laukaista voimakkaan pahenemisen (DermNet). Silmäluomien ohut iho imee voidetta eniten, joten silmien ympärille levitetty kortisonivoide on tavallinen silmänympärysihottuman laukaisija.
Se, mitä kortisonivoiteelle tai -suihkeelle tehdään, riippuu siitä, miksi sitä käytetään:
- Itse hankittu, ilman lääkärin ohjetta käytetty voide: käyttö lopetetaan. Tilapäiseen pahenemiseen kannattaa varautua ja hoitaa ihoa alla kuvatulla tavalla. Jos ihottuma pahenee lopettamisen jälkeen voimakkaasti, kannattaa kysyä neuvoa sen sijaan, että voide otettaisiin uudelleen käyttöön.
- Lääkärin ekseeman tai muun ihotaudin hoitoon määräämä voide: lopettamisesta sovitaan ensin hoitavan lääkärin kanssa. Vahvan voiteen käyttö voidaan lopettaa asteittain viikkojen aikana miedomman voiteen tai kortisonia sisältämättömän tulehdusta hillitsevän voiteen kautta, jolloin lopettamisreaktio jää lievemmäksi.
- Astman tai allergisen nuhan hoitoon tarvittava inhalaattori tai nenäsuihke: käyttöä jatketaan. Suu huuhdellaan ja nenän ja suun ympäryksen iho pestään jokaisen annoksen jälkeen. Toipuminen kestää pidempään niin kauan kuin suihketta käytetään, mutta astman hoidon keskeyttäminen on paljon vaarallisempaa kuin ihottuma.
Milloin hoitoon?
Suomessa ihottumaa voi ensin näyttää terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, josta ohjataan tarvittaessa ihotautilääkärille. Terveyskirjaston mukaan lääkäriin on aiheellista hakeutua, jos itsehoito ei ole auttanut ja ihottuma haittaa. Arvio kannattaa hankkia myös, jos:
- punoittavat näppylät suun tai nenän ympärillä eivät häviä kasvovoiteiden ja kosmetiikan karsimisen jälkeen tai ne leviävät;
- käytössä on kortisonivoide, inhalaattori tai nenäsuihke, ja ihottuma on alkanut tai pahentunut sen jälkeen. Valmisteen lopettamisesta tai muuttamisesta päätetään yhdessä lääkärin kanssa;
- ihottumaa on silmien ympärillä;
- iholla on hunajankeltaisia rupia, vetistäviä läiskiä tai rakkularyhmä, jotka viittaavat märkärupeen tai huuliherpekseen. Ne hoidetaan eri tavalla ja tarttuvat;
- kyse on lapsesta, varsinkin jos näppylät ovat tasakokoisia ja kellertäviä, koska kyse voi olla granulomatoottisesta muodosta;
- on raskaana tai imettää, koska hoitovaihtoehtoja on silloin vähemmän;
- näppylät ovat suuria, tiheitä ja punaruskeita, mikä voi sopia lupoidiin muotoon.
Samana päivänä päivystykseen on hakeuduttava, jos itse silmä on kipeä, punainen tai valonarka tai näkö sumenee, oli syy mikä tahansa. Virka-ajan ulkopuolella neuvoa saa Päivystysavusta numerosta 116 117 (ei käytössä Ahvenanmaalla). Jos näkö heikkenee äkillisesti ja silmään sattuu voimakkaasti, soitetaan heti hätänumeroon 112.
Miten suunympärysihottuma todetaan?
Diagnoosi tehdään taudinkuvan perusteella (Terveyskirjasto). Tyypillinen näppylöiden ja hilseilyn kuvio suun ympärillä huulirajan säästyessä, tieto siitä, mitä kasvoille on levitetty, ja kysymys kortisonivalmisteiden käytöstä riittävät yleensä. Raja aknen, ruusufinnin ja tali-ihottuman kanssa voi joskus olla epäselvä. Lisätutkimuksia tarvitaan vain epäselvissä tilanteissa:
- bakteeriviljely tai ihon raapenäyte, jos märkärupi, hiivatulehdus tai sieni-infektio on mahdollinen;
- lapputestit, jos epäillään allergiaa kosmetiikalle, huulituotteelle tai hammastahnalle. Testilaput ovat selässä kaksi vuorokautta, ja tulokset luetaan muutaman päivän kuluttua;
- harvoin ihokoepala, jos näppylät ovat poikkeavan näköisiä tai granulomatoottinen muoto on varmistettava.
Hoito vaihe vaiheelta
Hoito poistaa ihottumaa ylläpitävät tekijät, rauhoittaa tulehduksen ja suojaa sen jälkeen ihon suojakerrosta. Hoitojakso kestää tavallisesti 4–8 viikkoa, mutta sitä voidaan joutua jatkamaan, ja liian lyhyt hoito on yksi syy ihottuman uusiutumiseen (DermNet).
- Ihonhoidon karsiminen: kaikki tarpeettomat kasvovoiteet, kosmetiikka ja kortisonivoiteet jätetään pois. Kasvot pestään haalealla vedellä tai miedolla, hajusteettomalla puhdistusemulsiolla. Jos iho kiristää, käytetään yksinkertaista, kevyttä ja hajusteetonta kosteusvoidetta, ei koskaan paksua, ihoa peittävää rasvaa. Aurinkoa vältetään hakeutumalla varjoon ja käyttämällä lippalakkia tai hattua. Kun iho on rauhoittunut, voi käyttää kevyttä geelimäistä tai nestemäistä aurinkosuojaa.
- Kortisonivoiteen lopettaminen tai muutos edellä kuvatulla tavalla: lopetus, asteittainen lopetus tai välttämättömän inhalaattorin jatkaminen ja huuhtelu käytön jälkeen.
- Iholle levitettävät hoidot lievässä tai keskivaikeassa ihottumassa: lääkäri voi valita mikrobeihin vaikuttavan voiteen tai geelin tai kortisonia sisältämättömän, tulehdusta hillitsevän voiteen viikkojen tai muutaman kuukauden ajaksi. Herkkä kasvojen iho ei aina siedä niitä, ja tehoamattoman hoidon tilalle voidaan vaihtaa toinen.
- Suun kautta otettava antibioottikuuri keskivaikeassa, laajassa tai sitkeässä ihottumassa ja lasten granulomatoottisessa muodossa. Tavallisesti kyse on samasta antibioottiryhmästä, jota käytetään aknen ja ruusufinnin hoidossa, 1–2 kuukauden kuureina. Teho on hyvä. Alle 8-vuotiaille ja raskaana oleville valitaan toisen ryhmän antibiootti.
- Sitkeät tapaukset: ihotautilääkäri voi yhdistää iholle levitettävän hoidon ja suun kautta otettavan hoidon tai jatkaa hoitoa pidempään.
Paraneminen on asteittaista. Ensimmäinen kohentuminen näkyy muutaman viikon kuluttua, ja iho on yleensä täysin rauhallinen muutaman kuukauden kuluttua. Tilapäinen paheneminen kortisonivoiteen lopettamisen jälkeen on yleistä eikä tarkoita, että hoitosuunnitelma olisi väärä. Jos ihottuma uusiutuu, esimerkiksi kortisonivoiteen uuden käytön jälkeen, sama hoito voidaan toistaa.
Ihonhoito toipumisen aikana ja sen jälkeen
- Kasvot pestään kerran tai kahdesti päivässä haalealla vedellä tai miedolla, hajusteettomalla puhdistusemulsiolla. Kuorintavoiteita, happokuorintoja, kuorintalappuja ja kasvovesiä ei käytetä.
- Kosteusvoidetta käytetään vain, jos iho kiristää, ja silloin kevyttä ja hajusteetonta. Paksuja rasvoja kasvoilla vältetään.
- Kun ihottuma on parantunut, tuotteet otetaan takaisin käyttöön yksi kerrallaan, jolloin mahdollinen ärsyttäjä paljastuu. Epävarman tuotteen voi kokeilla ensin pienellä alueella kyynärvarren iholla.
- Hammastahna tunnetaan mahdollisena laukaisijana. Mieto hammastahna ja suun ympäryksen ihon huuhtelu hampaiden pesun jälkeen ovat järkeviä varotoimia. Fluorin käytöstä kannattaa keskustella hammaslääkärin kanssa, jotta hampaiden suojaus ei kärsi.
- Meikkiä ei käytetä ihottuman hoidon alussa. Myöhemmin valitaan kevyitä, hajusteettomia ja ihohuokosia tukkimattomia tuotteita, jotka poistetaan illalla hellävaraisesti.
- Pahenemisvaiheen aikana pysytellään varjossa ja käytetään lippalakkia tai hattua. Sen jälkeen käytetään kevyttä aurinkosuojaa, koska aurinko ja lämpö pahentavat ihottumaa ja auringonvalo tummentaa tulehduksen jälkeen jääneitä läiskiä.
- Näppylöitä ei raavita eikä puristella (BAD).
Suunympärysihottuma lapsilla
Vauvoilla, leikki-ikäisillä ja nuorilla koululaisilla ihottuma on samanlainen, ja laukaisijana on vielä useammin kortisonivalmiste: atooppisen ihottuman hoitoon käytetty kortisonivoide, allergisen nuhan kortisonia sisältävä nenäsuihke tai astman inhaloitava kortisoni (DermNet). Kuolaaminen ja huulten nuoleminen ärsyttävät taaperon suun ympäristöä, mutta ne aiheuttavat yleensä nuolemisihottuman eli rohtuneen punaisen reunan eivätkä suunympärysihottuman näppylöitä. Hoito etenee samoin vaihein mietoja vaihtoehtoja suosien: ihonhoidon karsiminen, kortisonivoidetta koskeva suunnitelma yhdessä sen määränneen lääkärin kanssa, iholle levitettävä hoito ja laajassa tai granulomatoottisessa muodossa pienille lapsille sopiva antibiootti. Lapsen astman inhalaattoria ei koskaan lopeteta ihottuman vuoksi.
Suunympärysihottuma raskausaikana
Hormonaaliset muutokset voivat laukaista ihottumaa (MedlinePlus), ja raskauden aikana se voi alkaa tai pahentua. Ihonhoidon karsimista ja mietoa ihonhoitoa voi käyttää koko raskauden ajan. Aikuisten tavallista ensisijaista antibioottiryhmää ei raskausaikana käytetä. Jos hoitoa tarvitaan, lääkäri valitsee iholle levitettävän hoidon tai raskausaikana sopivan antibiootin. Raskaudesta tai imetyksestä kerrotaan aina lääkärille, joka hoitaa ihoa.
Uusiutumisen ehkäisy
- Kortisonivoidetta ei käytetä kasvoilla, ellei lääkäri suosittele sitä tiettyyn tarkoitukseen ja tietyksi ajaksi (MedlinePlus).
- Ihonhoito pidetään yksinkertaisena: puhdistustuote, tarvittaessa kevyt kosteusvoide ja kevyt aurinkosuoja.
- Suu ja sen ympäristön iho huuhdellaan kortisonia sisältävän inhalaattorin tai nenäsuihkeen käytön jälkeen.
- Pahenemisvaiheen alkaessa käytössä olleet tuotteet kirjataan muistiin. Yksinkertainen tuotepäiväkirja auttaa löytämään omat laukaisijat.
- Jos ihottuma palaa, ihonhoito karsitaan heti ja iho näytetään ajoissa ammattilaiselle sen sijaan, että otettaisiin käyttöön vanha kortisonivoideputki.
Mitä etäkonsultaatio voi ja mitä ei voi tehdä
Suunympärysihottuma sopii hyvin etäarvioon, koska diagnoosi perustuu ihottuman kuvioon ja taustatietoihin eikä laboratoriokokeisiin. Muutaman terävän, hyvässä valossa otetun kuvan avulla kasvojen alaosasta ja luettelosta kaikista iholle käytetyistä tuotteista, myös suihkeista ja inhalaattoreista, iDerman ihotautilääkäri voi yleensä vahvistaa diagnoosin. Hän erottaa ihottuman ruusufinnistä, aknesta, kosketusihottumasta ja märkärupesta ja kertoo, mitä kortisonivoiteelle tai suihkeelle kannattaa tehdä. Jos tarvitaan viljely, raapenäyte, lapputestit tai silmän tutkiminen, potilas ohjataan terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai ihotautilääkärin tutkittavaksi.
Jos suun tai nenän ympärille tulee toistuvasti pieniä punaisia näppylöitä, varsinkin kortisonivoiteen käytön jälkeen, arvion voi pyytää verkossa: suunympärysihottuman hoito iDermassa. Konsultaatiossa lähetetään kuvat ja kuvaus oireista, ja vastaus henkilökohtaisine suunnitelmineen tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa).






