IhosairaudetRuusufinni (rosacea): oireet, muodot, syyt ja hoito

Ruusufinni (rosacea): oireet, muodot, syyt ja hoito

Ruusufinni (rosacea) on pitkäaikainen tulehduksellinen ihotauti, joka oireilee kasvojen keskiosissa: poskissa, nenässä, leuassa ja otsalla. Kasvot punoittavat pysyvästi tai lehahdellen, iholle tulee näkyviä pieniä verisuonia, iho kirvelee ja siihen voi nousta punaisia näppylöitä ja märkänäppylöitä ilman mustapäitä. Ruusufinni ei tartu eikä yleensä ole vaarallinen. Hoitamattomana se kuitenkin usein pahenee vähitellen, ja jatkuvasti punoittavat kasvot voivat haitata työtä ja sosiaalista elämää. Tautia ei voi parantaa pysyvästi, mutta oikealla hoidolla ja ihonhoidolla useimmat saavat oireet hyvin hallintaan.

Mikä ruusufinni on?

Ruusufinni on yleinen ihotauti. Terveyskirjaston mukaan sen esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä on lähes 10 %, kun lievät punoitusoireet lasketaan mukaan. Tauti on yleisin 30–50-vuotiailla ja naisilla, mutta se voi alkaa myös nuorempana tai vanhempana. Vaalea iho ja suvussa esiintyvä ruusufinni lisäävät todennäköisyyttä. Tummalla iholla punoitus näkyy heikommin, joten tauti voi jäädä pidempään tunnistamatta.

Ensimmäinen oire on usein äkillisesti kasvoille lehahtava punoitus, joka häviää hitaammin kuin tavallinen punastuminen. Vuosien mittaan punoitus voi muuttua pysyväksi, ja sen rinnalle tulee laajentuneita hiussuonia, näppylöitä ja joillekin silmäoireita. Ruusufinni kulkee aaltoillen: välillä oireet pahenevat, välillä on rauhallisempia jaksoja. Monella pahin vaihe osuu kevään ja kesän aurinkokauteen.

Ruusufinnin muodot

Ruusufinni jaetaan neljään alamuotoon. Niitä voi olla samalla ihmisellä useampi yhtä aikaa, ja hallitseva muoto ohjaa hoidon valintaa.

  • Punakka ruusufinni (couperosa): kasvojen lehahtelu, keskikasvojen ja poskien pysyvä punoitus sekä laajentuneet hiussuonet etenkin poskissa ja nenässä. Couperosa-iho ärtyy herkästi monista kasvojenhoitotuotteista ja ulkoisista ärsykkeistä.
  • Märkänäppyläinen ruusufinni: punoittavalle iholle nousee kasvojen keskiosiin painottuvia punaisia näppylöitä ja märkänäppylöitä. Toisin kuin aknessa, mustapäitä ei ole.
  • Rinofyyma eli muhkuranenä: harvinainen muoto, jota esiintyy lähinnä miehillä. Nenän talirauhaset ja sidekudos kasvavat, jolloin nenä suurenee ja sen pinta muuttuu muhkuraiseksi. Muutos kehittyy vuosien kuluessa.
  • Silmän ruusufinni: silmien kuivuus ja kirvely, luomireunan ja sidekalvon toistuvat tulehdukset, punoittavat silmät ja toistuvat luomirakkulat. Terveyskirjaston mukaan jopa puolella ruusufinniä sairastavista on silmäoireita, ja niitä voi olla, vaikka ihomuutokset olisivat vähäisiä.

Oireet

Ruusufinniä kannattaa epäillä, jos huomaa itsellään seuraavia oireita:

  • kasvot punoittavat jatkuvasti tai yhä uudelleen, etenkin posket, nenä ja otsa, ja lehahduksen aikana kasvot kuumottavat;
  • poskissa ja nenän ympärillä näkyy ohuita punaisia suonia;
  • iholle nousee punaisia näppylöitä tai märkänäppylöitä ilman mustapäitä;
  • iho kirvelee, pistelee tai kutisee vedestä, kosmetiikasta tai tuulesta ja on muuttunut herkäksi;
  • punoittavat alueet ovat kuivia, kireän tuntuisia ja hilseileviä;
  • silmät ovat punaiset, kuivat tai kutiavat, tai ripsien tyvessä on karstaa.

Muutokset ovat yleensä symmetrisesti kasvojen keskiosissa. Kaula ja rintakehä ovat harvoin mukana.

Syyt ja pahentavat tekijät

Ruusufinnin tausta on monitekijäinen ja osin vielä tuntematon (Terveyskirjasto). Tiedossa on muutama osatekijä:

  • Perintötekijät: taipumus ruusufinniin kulkee osin suvuittain.
  • Immuunipuolustuksen poikkeava toiminta: ihon ja pintaverisuonten tulehduksen säätely toimii poikkeavasti, joten iho reagoi tavallisiin ärsykkeisiin liian voimakkaasti.
  • Herkästi laajenevat verisuonet: kasvojen hiussuonet laajenevat nopeasti lämmön, kylmän, alkoholin, mausteisen ruoan tai tunnereaktion vaikutuksesta.
  • Talipunkit: ihon normaaliin kasvustoon kuuluvat talipunkit lisääntyvät ruusufinnissä ja saattavat voimistaa ihon tulehdusta. Niitä ei kuitenkaan pidetä taudin varsinaisena aiheuttajana.
  • Auringon UV-säteily: sillä on merkitystä sekä taudin synnyssä että pahenemisvaiheissa.

Syy ja pahentava tekijä ovat eri asioita. Pahentava tekijä ei aiheuta tautia, mutta se lisää oireita. Tavallisia pahentajia ovat aurinko, lämpötilan vaihtelut, kuuma suihku tai sauna, hikoilu ja kova liikunta, alkoholi, kuumat juomat ja ruoat, voimakkaat mausteet, stressi ja jännittävät tilanteet, tuuli ja pakkanen sekä ihoa ärsyttävät tuotteet, kuten kuorintavoiteet ja alkoholipitoiset kasvovedet. Pahentajat ovat yksilöllisiä. Niitä on helpompi tunnistaa, kun kirjaa muutaman viikon ajan ylös, milloin kasvot punoittavat ja mitä juuri ennen oli tehnyt, syönyt tai juonut.

Ruusufinni otsalla: punoitusta ja pieniä punaisia näppylöitä ilman mustapäitäRuusufinni poskessa: punoittava iho, jossa on pieniä näppylöitä ja märkänäppylöitä

Ruusufinni, akne vai jokin muu?

Punoittavat kasvot ja näppylät eivät aina tarkoita ruusufinniä. Koska hoidot eroavat toisistaan, oikea diagnoosi on tärkeä. Terveyskirjaston mukaan ruusufinni voi muistuttaa esimerkiksi tali-ihottumaa, valoihottumaa tai aknea:

TilaEro ruusufinniin
AkneMustapäitä ja tukkeutuneita huokosia; näppylöitä myös selässä ja rintakehällä. Alkaa yleensä murrosiässä. Pysyvää punoitusta tai laajentuneita hiussuonia ei ole.
Tali-ihottumaRasvainen, kellertävä hilseily nenänsiipien vieressä, kulmakarvoissa ja hiuspohjassa. Ei märkänäppylöitä eikä laajentuneita hiussuonia.
SuunympärysihottumaSamaa tautiperhettä kuin ruusufinni. Pieniä näppylöitä suun ympärillä, joskus myös nenän ja silmien ympärillä; kapea alue aivan huulten vieressä jää usein puhtaaksi.
ValoihottumaKutiavia näppylöitä muutaman tunnin kuluttua auringosta, tavallisesti kaulalla, käsivarsissa ja kaula-aukossa. Häviää muutamassa päivässä.
KosketusihottumaKutiava, joskus rakkuloiva ihottuma juuri siinä kohdassa, johon kosmetiikka tai muu aine on koskenut. Rauhoittuu, kun altistus loppuu.
Ihon punahukkaPunoitusta poskissa ja nenässä, mutta yleensä ilman näppylöitä ja märkänäppylöitä. Joskus samalla nivelkipuja, väsymystä tai kuumetta. Erottamiseen voidaan tarvita verikokeita tai koepala.

Harvemmin ruusufinniä muistuttavat muut ihotaudit, iholle levitettävien tuotteiden aiheuttamat reaktiot tai auringon vaurioittama iho. Epätavallisessa tilanteessa ihotautilääkäri erottaa nämä toisistaan tarkalla tutkimisella, ihon suurentavalla tarkastelulla (dermatoskopia) ja tarvittaessa lisätutkimuksilla.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Jos silmä on kipeä ja näkö heikkenee äkillisesti, hakeudu heti päivystykseen tai soita 112. Terveyskirjaston mukaan punoittava silmä, jossa on kipua tai äkillinen näön heikkeneminen, vaatii välitöntä hoitoa. Ruusufinni voi hankalimmillaan vaurioittaa sarveiskalvoa ja heikentää näkökykyä, eikä kuvien perusteella tehtävä etäarvio silloin riitä. Muissa tilanteissa Päivystysapu 116 117 neuvoo.

Kiireetön arvio on aiheellinen, jos:

  • punoitus tai näppylät jatkuvat tai palaavat toistuvasti;
  • iholle tulee näkyviä suonia, nenän iho paksuuntuu tai iholle nousee kipeitä kyhmyjä;
  • aknen hoito ei auta tai iho ärtyy siitä entisestään, mikä viittaa usein ruusufinniin eikä akneen;
  • silmissä on lieviä oireita, kuten kuivuutta, kirvelyä tai karstaa ripsien tyvessä, eivätkä ne helpota kostuttavilla silmätipoilla ja luomireunojen puhdistuksella;
  • diagnoosi on epävarma tai punoittavat kasvot vaikuttavat mielialaan tai sosiaaliseen elämään.

Ensimmäinen yhteys on Suomessa yleensä terveyskeskus tai työterveys. Sieltä ohjataan tarvittaessa ihotautilääkärille tai silmälääkärille. Tyypillisen ruusufinnin ihotautilääkäri voi arvioida myös kuvien perusteella etäkonsultaatiossa: hän määrittää taudin muodon, ehdottaa hoitoa ja laatii ihonhoitosuunnitelman.

Miten ruusufinni todetaan?

Ruusufinni todetaan oireiden ja ihon ulkonäön perusteella, eikä erityisiä tutkimuksia yleensä tarvita. Tyypillisintä on pysyvä keskikasvojen punoitus, joka voimistuu laukaisevien tekijöiden vaikutuksesta, tai nenän ihon paksuuntuminen. Muita tunnusmerkkejä ovat punoituslehahdukset, näppylät ja märkänäppylät, laajentuneet hiussuonet ja silmäoireet.

Ihotautilääkäri katsoo myös silmät ja luomireunat, tarkastelee hiussuonia dermatoskoopilla, kiinnittää huomiota talipunkkien merkkeihin ja voi ottaa kasvoista valokuvia hoidon vaikutuksen seuraamiseksi. Jos taudinkuva ei ole tyypillinen, voidaan ottaa koepala, lähinnä ihon punahukan poissulkemiseksi (Terveyskirjasto).

Hoito muodon mukaan

Hoito valitaan sen mukaan, mitkä oireet hallitsevat. Yksi hoito vaikuttaa yleensä vain osaan oireista, joten hoitoja yhdistetään usein. Tavoitteena on vähentää tulehdusta ja punoitusta, rauhoittaa verisuonia ja pidentää oireettomia jaksoja.

  • Punoitus ja lehahtelu: perustana on pahentavien tekijöiden välttäminen ja auringolta suojautuminen. Hankalaan lehahtelevaan punoitukseen lääkäri voi määrätä iholle levitettävän geelin, joka supistaa verisuonia tilapäisesti. Se ei sovi kaikille, sillä osalla punoitus voi geelin vaikutuksen hävitessä palata voimakkaampana. Vaikeaan lehahteluun käytetään joskus myös suun kautta otettavaa hoitoa, joka hillitsee verisuonten reaktiota.
  • Laajentuneet hiussuonet ja pysyvä punoitus: näkyviä hiussuonia ja hämähäkkiluomia voidaan häivyttää verisuonilaserilla. Uusia suonia voi ajan myötä tulla, joten hoito joudutaan joskus uusimaan.
  • Näppylät ja märkänäppylät: lievään ja keskivaikeaan muotoon käytetään tulehdusta hillitsevää voidetta tai geeliä, joista osa vähentää myös talipunkkeja. Teho tulee hitaasti, yleensä 1–3 kuukauden kuluessa. Hankalammissa tapauksissa lääkäri voi määrätä 1–3 kuukauden kuurin suun kautta otettavaa tulehdusta hillitsevää hoitoa. Jos vaste jää riittämättömäksi, ihotautien erikoislääkäri voi harkita talirauhasten toimintaa hillitsevää hoitoa, jota ei saa käyttää raskauden aikana eikä raskautta suunniteltaessa. Monet muutkin ruusufinnin hoidot ovat raskauden ja imetyksen aikana sopimattomia, joten raskaustoiveesta kannattaa aina kertoa lääkärille.
  • Rinofyyma: varhaisvaiheessa tulehdusta hillitsevä hoito voi hidastaa nenän ihon paksuuntumista. Jo kehittynyttä muutosta hoidetaan laserilla.
  • Silmän ruusufinni: keskeistä on silmien kostuttaminen säilöntäaineettomilla tipoilla useita kertoja päivässä ja luomireunojen puhdistus. Lämmin, kostea kääre (esimerkiksi lämpimällä vedellä kostutettu froteepyyhe) pidetään suljetuilla luomilla 5–10 minuuttia 1–2 kertaa päivässä kahden viikon ajan, ja sen jälkeen luomen reuna puhdistetaan kostutetulla vanupuikolla (Terveyskirjasto). Jos oireet eivät helpota, tarvitaan silmälääkärin tutkimus ja hoito.

Ruusufinni ei häviä, mutta hoidolla oireet yleensä vähenevät selvästi. Hoidon loputtua oireet palaavat usein, minkä vuoksi lääkäri voi suositella ylläpitohoitoa. Kasvoille ei pidä levittää kortisonivoiteita. Ne voivat vähentää punoitusta hetkeksi, mutta pahentavat ruusufinniä. Jos joku muu kuin lääkäri on suositellut tällaista voidetta kasvoille, asia kannattaa ensin tarkistaa ihotautilääkäriltä.

Ihonhoito ja pahenemisvaiheiden ehkäisy

Ilman hyvää päivittäistä ihonhoitoa tehokaskin hoito auttaa vain hetken:

  • Puhdistus: haalealla vedellä ja miedolla, hajusteettomalla ja alkoholittomalla puhdistustuotteella. Ei kuorintavoiteita, karkeita pesulappuja tai puhdistusharjoja. Iho kuivataan pehmeällä pyyhkeellä painelemalla, ei hangaten.
  • Kosteutus: aamuin illoin herkälle tai ruusufinni-iholle tarkoitettu kosteusvoide. Se tukee ihon suojakerrosta ja vähentää kirvelyä.
  • Aurinkosuoja: keskipäivän auringon välttäminen, suojaava vaatetus ja aurinkosuojavoide, jossa on sekä UVA- että UVB-suoja ja suojakerroin 30–50 (Terveyskirjasto).
  • Meikki: peittävää kosmetiikkaa voi käyttää. Hajusteettomat, huokosia tukkimattomat tuotteet sopivat parhaiten, ja punoitusta peittävää pigmenttiä sisältävä meikkivoide häivyttää punoitusta. Vesi- ja hankauksenkestävä meikki on parempi jättää väliin, koska sen poistaminen vaatii hankaamista. Uutta tuotetta kannattaa kokeilla ensin pienelle ihoalueelle.
  • Ympäristö ja tavat: talvella kasvoja suojataan viimalta ja pakkaselta esimerkiksi kaulahuivilla, kesällä auringolta. Kuumaa saunaa, kuumia kylpyjä ja kuumia juomia kannattaa välttää tai rajoittaa, jos ne lehahduttavat ihon. Stressi on yksi tavallisimmista pahentajista, joten sen vähentäminen auttaa myös ihoa.
  • Seuranta: rauhallisenakin aikana ajoittainen seuranta kannattaa, jotta hoitoa voidaan säätää ajoissa.

Ruusufinni on pitkäaikainen mutta hyvin hoidettavissa. Kun taudin muoto tunnistetaan varhain ja ihoa hoidetaan päivittäin, pahenemisvaiheita on yleensä vähemmän ja pysyvien suonien tai paksuuntuneen ihon riski pienenee. Jos kasvot punoittavat yhä useammin eikä punoitus enää häviä, voit aloittaa etäkonsultaation iDerman ihotautilääkärin kanssa. Lähetät kuvat ja lyhyen kuvauksen, ja vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa): saat arvion ihosta ja ehdotuksen hoidoksi. Jos silmä on kipeä ja näkö heikkenee äkillisesti, hakeudu heti päivystykseen tai soita 112.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko ruusufinni ja couperosa sama asia?
Eivät aivan. Couperosalla tarkoitetaan poskien ja nenän näkyviä, laajentuneita hiussuonia, ja Terveyskirjasto käyttää nimeä ruusufinnin punakasta muodosta. Näkyviä hiussuonia voi kuitenkin tulla myös ilman ruusufinniä, esimerkiksi auringon vaurioittamalle tai ikääntyvälle iholle. Ruusufinni on koko taudinkuva: pysyvä punoitus, lehahtelu, herkkä iho ja usein myös näppylät tai silmäoireet.
Saako ruusufinnin kanssa käydä saunassa?
Saa, mutta kuumuus on monelle selvä pahentaja, koska se laajentaa kasvojen verisuonia. Saunasta ei tarvitse luopua kokonaan, jos kokeilee, mikä omalle iholle sopii: miedompi lämpö, lyhyemmät saunomiskerrat, istuminen alemmalla lauteella ja kasvojen viilentäminen viileällä vedellä saunomisen jälkeen. Jos kasvot punoittavat saunan jälkeen pitkään, lämpöä kannattaa laskea.
Johtuuko ruusufinni ruokavaliosta?
Ei. Ruoka ja juoma eivät aiheuta ruusufinniä, mutta ne voivat lisätä punoitusta. Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi voimakkaita mausteita kannattaa välttää, jos ne lehahduttavat ihon, ja alkoholi sekä kuumat ruoat ja juomat laajentavat ihon verisuonia. Erityisruokavaliota ei tarvita: riittää, että välttää omiksi pahentajiksi havaitsemiaan ruokia ja juomia.
Miten ruusufinnin punoitus eroaa vaihdevuosien kuumista aalloista?
Vaihdevuosien kuumiin aaltoihin liittyy punoituksen lisäksi hikoilupuuskia, ja punoitus voi levitä kasvoilta kaulalle ja ylävartaloon. Ruusufinnin lehahdus rajoittuu kasvoille ja häviää hitaammin kuin tavallinen punastuminen, ja vuosien mittaan punoitus voi jäädä pysyväksi. Molemmat voivat esiintyä samaan aikaan, joten epäselvässä tilanteessa iho kannattaa arvioida.
Iho kirvelee lähes kaikista voiteista. Mitä voin tehdä?
Ruusufinni-iho on usein kuiva ja herkästi ärtyvä. Kannattaa siirtyä mahdollisimman yksinkertaisiin, hajusteettomiin herkän ihon tai ruusufinni-ihon tuotteisiin ja ottaa uusia tuotteita käyttöön yksi kerrallaan, ensin pienelle ihoalueelle. Kirvelyä lisäävät tavallisesti alkoholi, mentoli, kamferi ja kuorivat ainesosat. Jos iho reagoi silti kaikkeen, kyse voi olla myös kosketusihottumasta, ja silloin tilanne kannattaa arvioida.
Voiko ruusufinni oireilla pelkästään silmissä?
Voi. Silmäoireita voi olla, vaikka ihomuutokset olisivat vähäisiä. Pitkittynyt luomireunan tai sidekalvon tulehdus ja toistuvat luomirakkulat voivat olla merkki silmän ruusufinnistä, joka on yleisin 40–50-vuotiailla (Terveyskirjasto).
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Andra Šukienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.