Punatäplähilseily (pityriasis rosea) on melko yleinen, vaaraton ihottuma, joka paranee itsestään, useimmiten 6–8 viikossa (Terveyskirjasto). Se alkaa yhdestä soikeasta, hilseilevästä läiskästä ylävartalossa. Noin 1–2 viikon kuluttua vartalolle, olkavarsiin ja reisiin nousee pienempiä lohenpunaisia läiskiä, jotka asettuvat selässä usein joulukuusen oksien suuntaisesti. Alkuraskaudessa ihottuma vaatii kuitenkin nopeaa yhteydenottoa, ja siitä kerrotaan alempana.
Punatäplähilseily ei tartu ihmisestä toiseen. Se ei ole sama asia kuin savipuoli (pityriasis versicolor), joka on hiivan aiheuttama ihottuma, eikä sillä ole mitään tekemistä ruusufinnin kanssa.
Ketkä sairastuvat punatäplähilseilyyn?
Punatäplähilseilyä esiintyy eniten lapsilla ja nuorilla aikuisilla, tavallisimmin keväällä ja syksyllä. DermNetin mukaan sairastuneet ovat useimmiten 10–35-vuotiaita, ja sitä esiintyy noin 0,5–2 prosentilla ihmisistä, naisilla hieman miehiä useammin. Joskus samassa perheessä tai koululuokassa on samaan aikaan useampi sairastunut, mutta ihottuma ei tartu ihmisestä toiseen. Punatäplähilseily ei ole sukupuolitauti eikä merkki heikentyneestä vastustuskyvystä: useimmat sairastuneet ovat muuten terveitä.
Mistä punatäplähilseily johtuu?
Syytä ei tunneta varmasti. Terveyskirjaston mukaan punatäplähilseilyn aiheuttavat ilmeisesti useimmiten herpesryhmän virukset HHV-6 ja HHV-7, joskus jokin muu virus, hoito tai rokote. Nämä virukset eivät ole huuliherpeksen tai sukuelinherpeksen aiheuttajia. Lähes kaikki saavat ne jo pienenä lapsena, ja HHV-6 aiheuttaa taaperoiden kuumeisen ihottumataudin, vauvarokon. Virukset jäävät elimistöön immuunijärjestelmän hallintaan. Johtava teoria on, että punatäplähilseily puhkeaa, kun tämä hallinta hetkeksi heikkenee ja virus aktivoituu uudelleen. Tätä ei kuitenkin ole todistettu.
Lääkärille on tärkeää kertoa uusista hoidoista ja rokotuksista. Jotkin hoidot ja rokotteet voivat aiheuttaa punatäplähilseilyä muistuttavan ihottuman, joten ihotautilääkäri kysyy kaikista viime kuukausina aloitetuista hoidoista ja tuoreista rokotuksista.
Moni kysyy, aiheuttaako stressi punatäplähilseilyä. Lähteet eivät mainitse stressiä syynä; yhteyttä ei ole osoitettu.
Oireet: ihottuma tulee kahdessa vaiheessa
Ensimmäinen vaihe, primaarimedaljonki. Ensimmäinen oire on yleensä yksi lievästi koholla oleva, soikea tai pyöreä läiskä, Terveyskirjaston mukaan halkaisijaltaan noin 3–4 cm. Se on tavallisimmin rinnassa, vatsassa, selässä, olkavarressa, reidessä tai kaulalla. Läiskää kutsutaan primaarimedaljongiksi, koska se ennakoi tulevaa ihottumaa. Vaalealla iholla se on lohenpunainen ja reuna usein punaisempi. Muutaman päivän aikana läiskä kasvaa, ja sen reunan sisäpuolelle muodostuu ohut hilsekaulus. Primaarimedaljonkia luullaan usein silsaksi. Kaikilla sitä ei ole, ja joskus läiskiä on kaksi tai useampia.
Toinen vaihe, laaja ihottuma. Seuraavien 1–2 viikon aikana vartalolle, olkavarsiin ja reisiin nousee aaltoina pienempiä punertavia läiskiä. Vartalolla ne ovat usein pitkulaisia ja kylkiluiden suuntaisia, joten selässä kuvio muistuttaa joulukuusen oksia. Jokaisessa läiskässä on kuiva pinta ja reunan sisäpuolella ohut hilsekaulus. Uusia läiskiä voi tulla muutaman päivän välein jonkin aikaa, ja ihottuma näyttää usein pahenevan ennen kuin se alkaa haalistua. Aikuisilla se tulee harvoin kasvoihin, päänahkaan, kämmeniin tai jalkapohjiin.
Samassa lähteessä noin puolella sairastuneista kerrotaan olevan lievää kutinaa ja noin viidellä prosentilla lievää flunssan tunnetta. Kuumuus, hikoilu ja kuuma suihku voivat pahentaa kutinaa. Muuten olo on yleensä hyvä. Harvoin suussa on pieniä läiskiä, jotka häviävät ihottuman mukana.
| Ajankohta | Mitä tavallisesti tapahtuu |
|---|---|
| Muutamaa päivää ennen | Osalla on kurkkukipua, yskää, lievää päänsärkyä tai väsymystä. |
| Alku | Yksi soikea primaarimedaljonki ylävartalossa, kaulalla, olkavarressa tai reidessä. |
| 1–2 viikkoa | Pienempien läiskien laaja ihottuma alkaa rinnassa ja selässä. |
| 2–6 viikkoa | Uusia läiskiä tulee aaltoina; ihottuma voi pahentua ennen kuin se helpottaa. |
| 6–8 viikkoa | Useimmilla ihottuma on haalistunut; lapsilla se paranee usein nopeammin. |
| Jopa useita kuukausia | Kesto vaihtelee kahdesta viikosta useaan kuukauteen. Jos ihottuma ei ole hävinnyt kolmessa kuukaudessa, diagnoosi tarkistetaan lääkärissä. |
| Kuukausia jälkeenpäin | Läiskien kohdalle jääneet vaaleammat tai tummemmat jäljet haalistuvat hitaasti. |


Vasemmalla erikokoisia vaaleanpunaisia, soikeita läiskiä vartalon kyljessä, oikealla pieniä vaaleanpunaisia, soikeita läiskiä selässä.
Miltä punatäplähilseily näyttää tummalla iholla?
Vaalealla iholla läiskät ovat vaaleanpunaisia tai punaisia. Ruskealla tai mustalla iholla ne voivat olla harmaita, tummanruskeita tai mustia (NHS), ja ohut hilse voi olla helpompi tuntea kuin nähdä. Kun ihottuma on hävinnyt, monelle, etenkin tummaihoisille, jää läiskiä, jotka ovat ympäröivää ihoa vaaleampia tai tummempia. Ne eivät ole arpia, ja ne palautuvat yleensä muutamassa kuukaudessa, mutta joskus siihen kuluu 6–12 kuukautta. Auringossa jäljet tummuvat lisää, joten niiden suojaaminen auringolta nopeuttaa tasoittumista.
Epätyypillinen punatäplähilseily
Kaikki tapaukset eivät näytä tyypilliseltä. Ihottuma voi keskittyä kainaloihin ja nivusiin niin, että vartalo säästyy. Tämä on yleisempää pienillä lapsilla ja tummaihoisilla. Läiskät voivat olla myös näppyläisiä, rakkulaisia, nokkosihottuman kaltaisia, mustelmamaisia tai maalitaulumaisia, tai ne voivat yhdistyä suuriksi laikuiksi. Joskus tulee vain primaarimedaljonki ilman laajaa ihottumaa, joskus läiskiä on hyvin paljon tai ihottuma pitkittyy. Jos ihottumaa on kämmenissä ja jalkapohjissa, diagnoosi on syytä kyseenalaistaa: sekundaarikuppa (kupan toinen vaihe) tulee usein juuri niihin, punatäplähilseily yleensä ei (DermNet).
Punatäplähilseily lapsella
Lapsilla ihottuma tulee samoin kahdessa vaiheessa, mutta se on useammin epätyypillinen: läiskiä voi olla kasvoissa, päänahassa, kainaloissa ja nivusissa, ja ne ovat pienempiä ja näppyläisempiä. Lapsilla ihottuma paranee usein nopeammin kuin aikuisilla, Yhdysvaltain ihotautilääkäriyhdistyksen (AAD) mukaan keskimäärin noin 16 päivässä. Koska punatäplähilseily ei tartu, lapsi voi mennä päiväkotiin tai kouluun ja harrastaa tavalliseen tapaan. Kuumaa vettä ja karheita vaatteita kannattaa välttää. Kysy lääkäriltä ennen kuin annat lapselle mitään kutinaa lievittävää valmistetta. Jos ei ole varmaa, onko kyse punatäplähilseilystä, silsasta vai esimerkiksi vesirokosta, lapsen ihottuma kannattaa näyttää lääkärille.
Punatäplähilseily raskauden aikana
Raskaus on tilanne, jossa ihottuma vaatii nopeaa huomiota. Raskauden ensimmäisten 15 viikon aikana sairastettu punatäplähilseily on liitetty keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen (NHS), vaikka kaikki tutkimukset eivät ole yhteyttä todenneet. Jos raskaana olevalle tulee uusi ihottuma, kannattaa ottaa samana päivänä yhteyttä neuvolaan, äitiyspoliklinikalle tai terveyskeskukseen. Virka-ajan ulkopuolella neuvoa saa Päivystysavusta numerosta 116 117. Varma diagnoosi auttaa raskauden seurannassa, ja kutinan hoito valitaan aina raskaus huomioiden. Usein perusvoide riittää.
Ihosairaudet, joihin punatäplähilseily sekoitetaan
Monet tavalliset ihottumat aiheuttavat vartalolle soikeita, hilseileviä tai renkaanmuotoisia läiskiä, ja osa niistä tarvitsee täysin erilaisen hoidon. Terveyskirjaston mukaan primaarimedaljonki voi muistuttaa sienitulehdusta, ja punatäplähilseilyä voivat muistuttaa myös jonkin hoidon aiheuttama ihottuma, sekundaarikupan (kupan toisen vaiheen) ihottuma ja alkava psoriaasi.
| Ihosairaus | Miten se eroaa punatäplähilseilystä |
|---|---|
| Vartalosilsa | Yksi tai muutama rengas, jonka koholla oleva, hilseilevä reuna leviää hitaasti ulospäin; yleensä epäsymmetrinen ja kutiseva. Raapenäytteessä näkyy sientä. Silsa tarttuu ja tarvitsee sieneen tehoavan hoidon. |
| Pisarapsoriaasi | Pieniä, pisaranmuotoisia, punaisia hilseileviä läiskiä vartalolla ja raajoissa, tyypillisesti 1–2 viikkoa streptokokin aiheuttaman kurkkukivun jälkeen. Primaarimedaljonkia ei ole, ja ihottuma voi muuttua läiskäpsoriaasiksi. |
| Savipuoli | Litteitä, hienosti hilseileviä läiskiä, jotka ovat ympäröivää ihoa vaaleampia tai ruskeampia, vartalolla, kaulalla ja olkavarsissa. Läiskät eivät rusketu ja uusivat usein kesäisin. Hiivan aiheuttama. |
| Sekundaarikuppa (kupan toinen vaihe) | Kutisematon ihottuma vartalolla, usein myös kämmenissä ja jalkapohjissa, joskus suun läiskiä ja huonovointisuutta. Todetaan verikokeella, ja se on hoidettavissa. |
| Hoidon tai rokotteen aiheuttama ihottuma | Voi näyttää täsmälleen samalta, mutta alkaa uuden hoidon tai tuoreen rokotuksen jälkeen. Siksi lääkäri kysyy molemmista. |
| Läiskäihottuma | Pyöreitä, hyvin kutisevia, kolikon kokoisia tulehtuneita laikkuja, jotka usein vetistävät tai rupeutuvat kuivalla iholla. Ihottuman muoto, joka hoidetaan perusvoiteilla ja tulehdusta rauhoittavilla voiteilla. |
| Punajäkälä | Litteitä, kiiltäviä, violetteja ja voimakkaasti kutisevia näppylöitä ranteissa, nilkoissa ja alaselässä, pinnalla ohuita valkoisia juovia ja usein valkoista pitsimäistä kuviota suussa. |
Miten punatäplähilseily todetaan?
Terveyskirjaston mukaan diagnoosi tehdään ihottuman ulkonäön perusteella, ja tyypillinen taudinkulku varmistaa sen. Kertomus yhdestä primaarimedaljongista, jota viikon tai kahden päästä seuraa pienempien soikeiden läiskien ihottuma ihon linjojen suuntaisesti, riittää yleensä. Dermatoskooppi auttaa erottamaan sen pisarapsoriaasista, jossa verisuonikuvio ja hilse näyttävät erilaisilta.
Lisätutkimuksia tarvitaan vain, jos epäillään muuta sairautta. Jos primaarimedaljonki voi olla silsaa, sen reunasta otetaan raapenäyte sieniviljelyyn. Jos ihottumaa on kämmenissä ja jalkapohjissa, se ei kutise lainkaan tai sukupuolitaudin riski on mahdollinen, otetaan kuppaverikoe. Epätyypillisestä tai yli kaksi kuukautta kestäneestä ihottumasta voidaan paikallispuudutuksessa ottaa pieni koepala. Herpesvirusten verikokeista ei ole hyötyä, koska lähes kaikki kantavat näitä viruksia.
Kerro lääkärille, jos olet tai voit olla raskaana, olet saanut elinsiirron, olet aloittanut uuden hoidon viime kuukausina tai olet hiljattain saanut rokotteen. iDerman etäkonsultaatiossa tyypillinen ihottuma voidaan arvioida selkeistä, päivänvalossa ilman salamaa otetuista kuvista primaarimedaljongista ja vartalosta. Ihotautilääkäri pyytää tarvittaessa kuvat myös kämmenistä ja jalkapohjista ja kertoo, mitä tutkimusta kannattaa pyytää terveyskeskuksesta tai työterveydestä, jos taudinkuva ei ole tyypillinen.
Milloin hoitoon?
- Soita 112, jos ihottuman lisäksi iho rakkuloituu tai irtoaa laajasti, suu ja silmät ovat kipeät ja haavaiset tai on hengitysvaikeuksia tai hyvin huono yleisvointi. Silloin kyse ei ole punatäplähilseilystä vaan vakavasta reaktiosta.
- Samana päivänä terveyskeskukseen tai päivystykseen (Päivystysapu 116 117), jos olet raskaana ja iholle tulee uusi ihottuma tai jos ihottumaan liittyy korkea kuume, kivuliaita rakkuloita, haavaumia suussa tai sukuelimissä, maalitaulumaisia läiskiä tai nopeasti huononeva vointi.
Ota yhteyttä terveyskeskukseen, työterveyteen tai ihotautilääkäriin, jos:
- et ole varma, mikä ihottuma on: yksittäinen pyöreä läiskä voi olla silsa ja hilseilevät läiskät psoriaasi tai läiskäihottuma
- kutina ei helpotu perusvoiteilla tai on sama tai pahempi kahden kuukauden jälkeen
- ihottuma ei ole hävinnyt kolmessa kuukaudessa
- ihottumaa on kämmenissä, jalkapohjissa tai suussa, se ei kutise lainkaan tai olo on sairas
- aloitit uuden hoidon tai sait rokotteen vähän ennen ihottuman alkua.
Hoito: mikä auttaa ja mikä ei
Terveyskirjaston mukaan punatäplähilseily paranee itsestään, eikä sitä yleensä tarvitse hoitaa. Lääkärissä käynti on usein tarpeen vain diagnoosin varmistamiseksi. Hoidolla lievitetään kutinaa ja nopeutetaan paranemista niillä harvoilla, joilla ihottuma on hankala.
Lievä kutina:
- Hajusteeton perusvoide suihkun jälkeen ja aina, kun iho tuntuu epämukavalta. Se pehmentää hilsettä ja rauhoittaa kutinaa.
- Peseytyminen vedellä ja mietoa, saippuatonta pesuemulsiota käyttäen saippuan ja suihkusaippuan sijaan, sillä ne kuivattavat ihoa ja pahentavat kutinaa.
- Viileä, kostea liina kutisevalla iholla muutaman minuutin ajan helpottaa hetkeksi.
- Jos nämä eivät riitä, lääkäri voi suositella mietoa tulehdusta rauhoittavaa voidetta kutisevimpiin läiskiin tai kutinaa lievittäviä tabletteja. Ne voivat lievittää kutinaa, mutta eivät nopeuta ihottuman paranemista.
Voimakas kutina tai laaja, pitkittynyt ihottuma (ihotautilääkärin hoito):
- Vahvempi tulehdusta rauhoittava voide rajatun ajan.
- UV-valohoito, tarkasti annosteltu ultraviolettivalohoito sairaalan tai ihotautilääkärin valohoitoyksikössä muutaman kerran viikossa noin 3–4 viikon ajan. Tutkimuksissa se lievitti sekä kutinaa että ihottumaa neljässä viikossa.
- Viruksiin tehoava tablettihoito voi tulla kyseeseen erityisen hankalassa taudinkuvassa, mutta sitä tarvitaan harvoin.
- Tulehdusta rauhoittavaa tablettihoitoa käytetään vain poikkeuksellisesti, koska ihottuma voi palata hoidon loputtua eikä näyttö sen hyödystä ole vahvaa.
Mikä ei auta:
- Antibiootit: punatäplähilseily ei ole bakteeritulehdus, eikä antibiooteista ole osoitettu olevan hyötyä.
- Sieni-infektioon tarkoitetut voiteet: punatäplähilseily ei ole sienitauti, joten silsa- tai jalkasilsavoiteista ei ole apua. Jos raapenäytteessä näkyy sientä, kyse on silsasta eikä punatäplähilseilystä.
- Ruokavaliomuutokset ja ravintolisät: mikään hoitosuositus ei yhdistä ihottumaa ruokaan.
Ihonhoito ihottuman aikana
- Vältä kuumuutta: kuumuus pahentaa sekä ihottumaa että kutinaa. Käy lämpimässä, ei kuumassa suihkussa, vältä poreammeita ja kuumaa saunaa ja kevennä hikoiluttavaa liikuntaa, kunnes ihottuma on hävinnyt (AAD).
- Suojaa ihottuma auringolta: auringossa palaminen ihottuman päälle on kivuliasta ja tummentaa jälkiä. Peitä ihottuma väljillä vaatteilla tai käytä mietoa, hajusteetonta aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30. Älä ota aurinkoa ruskettuaksesi.
- Käsittele ihoa hellästi: ei kuorintaa, karkeita pesusieniä tai kuorintatuotteita. Pese iho käsin.
- Valitse hajusteettomat tuotteet: hajustetut, deodorantti- ja antibakteeriset saippuat ja voiteet ärsyttävät usein ihottumaa.
- Käytä väljiä vaatteita, jotka eivät hankaa läiskiä. Monen ihoa ärsyttää villa tai karkea tekokuitu suoraan ihoa vasten.
- Elä tavalliseen tapaan: töistä, koulusta tai muista ihmisistä ei tarvitse pysyä erossa.
Kuinka kauan punatäplähilseily kestää ja uusiiko se?
Useimmilla ihottuma häviää 6–8 viikossa, mutta kesto vaihtelee kahdesta viikosta jopa useaan kuukauteen. Jos ihottuma jatkuu yli kolme kuukautta, diagnoosi kannattaa tarkistaa lääkärissä. Läiskät paranevat arpeutumatta, mutta niiden kohdalle voi jäädä jälkipigmenttiä, joka tasoittuu kuukausien kuluessa.
Uusiutuminen on harvinaista: DermNetin mukaan noin 1–3 prosentilla tauti uusii, mikä viittaa ensimmäisen taudin jättämään pitkäaikaiseen immuniteettiin. Toinen virusinfektio voi kuitenkin joskus laukaista uuden ihottuman vuosia myöhemmin.
Onko kyse punatäplähilseilystä?
Jos iholla on yksi soikea hilseilevä läiskä ja odotat, tuleeko lisää, tai ihottuma leviää vartalon ulkopuolelle, voit lähettää kuvat iDerman ihotautilääkärille verkossa. Ihotautilääkäri tunnistaa tyypillisen punatäplähilseilyn yleensä kuvista, arvioi, kuinka todennäköisiä silsa, pisarapsoriaasi tai muut samannäköiset ihosairaudet ovat, ja vastaa yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa). Jos taudinkuva ei ole tyypillinen, saat tiedon siitä, mitä tutkimusta kannattaa pyytää terveyskeskuksesta tai työterveydestä. Raskaana ollessa yhteys neuvolaan tai terveyskeskukseen otetaan joka tapauksessa samana päivänä.






