IhosairaudetPsoriaasi: oireet, muodot, syyt ja hoito

Psoriaasi: oireet, muodot, syyt ja hoito

Psoriaasi on pitkäaikainen, usein suvuittain esiintyvä tulehdustauti, joka näkyy iholla tarkkarajaisina, punoittavina ja hilseilevinä läiskinä. Se voi oireilla myös kynsissä ja nivelissä. Psoriaasi ei tartu. Sitä ei voi parantaa pysyvästi, mutta useimmilla oireet ovat lieviä, ja nykyiset hoidot auttavat vaikeissakin tapauksissa saamaan taudin hallintaan (Käypä hoito).

Mikä psoriaasi on?

Psoriaasissa immuunijärjestelmän tulehdusreaktio kiihdyttää ihon pintasolujen uusiutumista. Solut kasautuvat ja ihoon muodostuu tarkkarajaisia, paksuuntuneita ja punapohjaisia läiskiä, joita peittää hopeanhohtoinen hilse. Läiskät voivat olla puolen sentin kokoisista kymmenien senttien laajuisiin. Tavallisimmin niitä on hiuspohjassa, kyynärpäissä, polvissa, säärissä, ristiselässä ja pakaroissa, mutta niitä voi olla missä tahansa, myös taipeissa, sukuelinten alueella sekä kämmenissä ja jalkapohjissa. Monella oireet lievittyvät kesällä auringon ansiosta.

Suomalaisista noin 2 % sairastaa ihopsoriaasia. Sairastumisiässä on kaksi huippua: nuoruusikä ja 50–60 vuoden ikä (Terveyskirjasto). Kolmasosalla ensimmäiset oireet alkavat ennen 20 vuoden ikää. Yli 80 %:lla tauti on lievä.

Psoriaasi ei rajoitu aina ihoon. Kynsiin voi tulla kuoppia, ja kynnet voivat paksuuntua tai irrota kynsipedistä. Osalle kehittyy nivelpsoriaasi, jossa nivelet kipeytyvät, turpoavat ja jäykistyvät aamuisin. Ihopsoriaasiin liittyy myös suurentunut diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski, ja pitkäaikainen, näkyvä ihotauti voi heikentää elämänlaatua ja lisätä masennuksen riskiä.

Syyt ja riskitekijät

Psoriaasin taustalla on perinnöllinen alttius, johon yhdistyvät immuunijärjestelmän toiminta ja ympäristön laukaisevat tekijät.

  • Perinnöllisyys: jos toisella vanhemmista on psoriaasi, lapsen sairastumisriski on 14–28 %. Jos molemmilla vanhemmilla on psoriaasi, riski nousee 41–65 %:iin (Käypä hoito).
  • Immuunijärjestelmä: aktivoitunut tulehdusreaktio kiihdyttää ihosolujen uusiutumista ja ylläpitää tulehdusta.
  • Infektiot: tunnetuin laukaisija on streptokokkibakteerin aiheuttama nielutulehdus eli angiina, etenkin nuorilla. Myös muut infektiot sekä hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus voivat laukaista oireita.
  • Elämäntavat ja vointi: stressi, masennus, ylipaino, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö voivat laukaista psoriaasin tai pahentaa sitä.
  • Ihovauriot: psoriaasiläiskä ilmaantuu herkästi ihorikon, naarmun, hankauksen tai tatuoinnin kohdalle. Ilmiötä kutsutaan Köbnerin ilmiöksi.
  • Muut tekijät: kylmä ja kuiva ilma, hormonaaliset muutokset ja jotkin muiden sairauksien hoitoon käytettävät valmisteet voivat pahentaa oireita.
Psoriaasiläiskiä kyynärvarressa ja kyynärpäässä: tarkkarajaisia punaisia läiskiä, joiden päällä on hopeanhohtoista hilsettäHiuspohjan psoriaasi niskassa: paksua, vaaleaa hilsettä punoittavalla pohjalla hiusrajassa

Oireet

  • Iho: tarkkarajaisia, punaisia ja hilseen peittämiä läiskiä, jotka voivat kutista, aristaa tai haljeta.
  • Hiuspohja: runsasta, tiukasti kiinni olevaa hilsettä, kuivuutta ja kutinaa. Hilse ulottuu usein hiusrajan yli otsalle, korvien taakse tai niskaan.
  • Kynnet: pistemäisiä kuoppia, kynnen alla kellanruskeita niin sanottuja öljyläiskiä, paksuuntumista ja kynnen kärjen irtoamista. Muutokset muistuttavat usein kynsisientä (Terveyskirjasto).
  • Nivelet ja jänteet: nivelten kipua, arkuutta, turvotusta ja aamujäykkyyttä, kantapään tai jänteiden kiinnityskohtien kipua sekä makkaramaisesti turvonneita sormia tai varpaita. Osalla on levossa tai öisin herättävää selkäkipua, joka helpottaa liikkuessa.
  • Yleisvointi: tauti vaihtelee pahenemis- ja rauhallisten vaiheiden välillä. Kutina voi häiritä unta, ja näkyvät läiskät kuormittavat mieltä.

Psoriaasin muodot

  • Läiskäpsoriaasi: yleisin muoto, 80–90 % tapauksista. Tarkkarajaisia, paksuja ja hilseileviä läiskiä esimerkiksi kyynärpäissä, polvissa, ristiselässä ja hiuspohjassa (Käypä hoito).
  • Pisarapsoriaasi: nopeasti ilmaantuva, vartalolle painottuva pienten punaisten ja hilseilevien pilkkujen kylvö, tavallisesti nuorella streptokokkiangiinan jälkeen. Se paranee usein muutamassa kuukaudessa, mutta osalla se muuttuu pysyväksi läiskäpsoriaasiksi.
  • Taivepsoriaasi: lähes hilseettömiä, punoittavia läiskiä rintojen alla, nivustaipeissa, pakaravaossa, kainaloissa ja navassa. Diabetes ja ylipaino altistavat sille.
  • Märkärakkulainen psoriaasi: harvinainen ja vaikea muoto, jossa punoittavalle iholle tulee sameita märkärakkuloita joko paikallisesti kämmeniin ja jalkapohjiin tai laajalti koko keholle.
  • Erytrodermia eli koko ihon psoriaasi: lähes koko iho punoittaa, ja siihen voi liittyä vilunväreitä ja huonovointisuutta. Tila vaatii kiireellistä hoitoa.
  • Paikalliset muodot: hiuspohjan, kasvojen, kämmenten ja jalkapohjien sekä sukuelinten psoriaasi.
  • Kynsipsoriaasi ja nivelpsoriaasi: voivat liittyä mihin tahansa ihopsoriaasin muotoon. Kynsimuutokset ovat yleisiä etenkin nivelpsoriaasia sairastavilla.

Milloin hoitoon?

Psoriaasia hoidetaan Suomessa ensisijaisesti terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos:

  • läiskiä ilmaantuu ensimmäistä kertaa tai diagnoosi on epävarma;
  • ihottuma leviää nopeasti, kutisee tai kipeytyy niin, että uni ja arki kärsivät;
  • ilmaantuu nivelkipua, nivelten turvotusta, aamujäykkyyttä tai öisin herättävää selkäkipua;
  • kynsissä on muutoksia, ja niiden syy on selvitettävä;
  • omahoito ei auta tai oireet palaavat heti hoidon lopettamisen jälkeen;
  • raskautta suunnitellaan, on raskaana tai imettää, jotta hoito voidaan suunnitella turvalliseksi.

Erikoislääkärin hoitoa tarvitaan, jos ihottuma ei rauhoitu asianmukaisella paikallishoidolla, leviää nopeasti, on vaikea tai aiheuttaa työkyvyttömyyttä (Käypä hoito). Nivelpsoriaasin hoidosta vastaa yleensä reumatologi.

Päivystykseen samana päivänä on hakeuduttava, jos lähes koko iho punoittaa tai iholle leviää laajalti märkärakkuloita, varsinkin jos samalla on kuumetta, vilunväreitä tai voimakasta huonovointisuutta. Virka-ajan ulkopuolella neuvoa saa Päivystysavusta numerosta 116 117 (ei käytössä Ahvenanmaalla). Jos tähän liittyy sekavuutta, hengitysvaikeutta tai pyörtyilyä, soitetaan heti hätänumeroon 112.

Miten psoriaasi todetaan?

Lääkäri toteaa ihopsoriaasin yleensä katsomalla ihoa ja läiskien sijaintia. Tieto lähisukulaisen psoriaasista vahvistaa diagnoosia (Terveyskirjasto). Läiskää voidaan raaputtaa kevyesti: hilseen alta paljastuu ohut, kiiltävä kalvo, jonka rikkoutuessa iholle tulee pieniä pistemäisiä verenvuotoja. Jos epäillään muuta ihotautia, otetaan koepala mikroskooppitutkimukseen. Joskus apuna käytetään dermatoskooppia.

Tavallisimpia erotusdiagnooseja ovat erilaiset ihottumat eli ekseemat. Hiuspohjan psoriaasi alkaa usein tali-ihottuman kaltaisena hilseilynä, ja taivepsoriaasi muistuttaa hautumaa tai hiivainfektiota.

Vaikeusasteen arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka suuren osan ihon pinta-alasta läiskät peittävät, kuinka punoittavia, paksuja ja hilseileviä ne ovat ja miten tauti vaikuttaa elämänlaatuun. Samalla kannattaa tarkistaa verenpaine, veren rasva-arvot, sokeriaineenvaihdunta ja paino, koska psoriaasiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riski.

Nivelpsoriaasia selvitettäessä kysytään nivelkivuista, jäykkyydestä, kynsimuutoksista ja suvusta. Mikään yksittäinen laboratoriokoe ei paljasta nivelpsoriaasia, joten diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja tarvittaessa röntgen-, ultraääni- tai magneettitutkimukseen. Tavallisesti sen toteaa reumatologi.

Hoito

Psoriaasi on pitkäaikainen ja uusiutuva, mutta oireet saadaan nykyisin useimmilla hyvin hallintaan. Hoito valitaan vaikeusasteen, psoriaasin muodon, muiden sairauksien, elämäntilanteen ja potilaan omien toiveiden mukaan.

  • Ihon perushoito ja paikallishoito: perusvoiteet vähentävät ihon kuivuutta, kutinaa ja hilseen määrää. Hilsettä voi pehmentää esimerkiksi ureaa sisältävillä perusvoiteilla. Pahenemisvaiheessa ja läiskien kohdalle lääkäri voi määrätä tulehdusta hillitseviä ja ihon solujen liiallista uusiutumista hidastavia voiteita kuureina tai ylläpitohoitona. Hiuspohjalle on omia valmisteita, jotka irrottavat hilsettä ja lievittävät kutinaa. Lievään psoriaasiin paikallishoito riittää yleensä (Käypä hoito).
  • Valohoito: laaja-alaisessa psoriaasissa ja etenkin pisarapsoriaasissa voidaan käyttää UV-valohoitoa. Valohoito annetaan hoitosarjana terveydenhuollon yksikössä. Hoidossa huomioidaan suurentunut ihosyöpäriski.
  • Sisäinen hoito: jos paikallis- ja valohoito eivät riitä tai ihottuma uusiutuu nopeasti hoitosarjan jälkeen, siirrytään elimistön tulehdusta hillitsevään sisäiseen hoitoon. Sitä käytetään myös nivelpsoriaasissa ja silloin, kun tauti haittaa elämää merkittävästi. Hoito vaatii lääkärin seurantaa ja säännöllisiä laboratoriokokeita.
  • Biologiset ja kohdennetut hoidot: jos muut hoidot eivät tehoa tai niille on este, voidaan käyttää uudempia, tiettyjä tulehduksen välittäjäaineita estäviä hoitoja. Ne aloittaa ja niitä seuraa ihotautien tai reumasairauksien erikoislääkäri.
  • Kokonaisvaltainen hoito: painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin vähentäminen, stressin hallinta, riittävä uni sekä masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja hoito ovat yhtä tärkeitä kuin iholle kohdistettu hoito.

Kun ihotauti pysyy hallinnassa paikallishoidoilla ja nivelsairaus on vakaa, psoriaasia hoidetaan perusterveydenhuollossa. Nivelvaivoissa lääkäri voi ohjata reumatologille.

Psoriaasi raskausaikana

Psoriaasia sairastavan kannattaa olla yhteydessä lääkäriin jo raskautta suunnitellessa, jotta hoito voidaan sovittaa raskauteen. Raskauden aikana ihopsoriaasi lievittyy 30–63 %:lla, mutta pahenee yleensä uudelleen synnytyksen jälkeen. Myös nivelpsoriaasi lievenee usein raskauden aikana (Käypä hoito). Lievää psoriaasia hoidetaan raskausaikana perusvoiteilla ja raskauteen sopivilla paikallisvoiteilla, laaja-alaista valohoidolla, ja vaikea psoriaasi hoidetaan erikoissairaanhoidossa.

Psoriaasi lapsilla

Pienillä lapsilla psoriaasi näkyy tyypillisesti ohuthilseisinä läiskinä kasvoissa, hiuspohjassa tai vaippa-alueella. Noin 10 vuoden iästä alkaen voi esiintyä myös pisarapsoriaasia (Käypä hoito). Lapsen psoriaasin diagnoosi varmistetaan ja hoito suunnitellaan erikoissairaanhoidossa, ja lapsuusiän nivelpsoriaasi tutkitaan ja hoidetaan lastenreuman tavoin.

Ihonhoito ja pahenemisvaiheiden ehkäisy

Psoriaasiin ei ole varsinaista ehkäisykeinoa, mutta pahenemisvaiheita voi harventaa. Streptokokki-infektioiden tehokas hoito saattaa estää psoriaasin puhkeamisen nuorella iällä, ja tupakoinnin, runsaan alkoholinkäytön ja ylipainon välttäminen voi lieventää taudinkuvaa (Terveyskirjasto). Koska psoriaasi kulkee aaltoina, ihoa hoidetaan myös rauhallisina aikoina:

  • Päivittäinen hoito: miedot pesuaineet, lyhyet haaleat suihkut ja perusvoide kuiville alueille heti pesun jälkeen. Kovaa hankaamista ja karkeita pesusieniä vältetään.
  • Sauna: saunominen sopii useimmille. Koska iho kuivuu helposti, perusvoide levitetään saunan ja suihkun jälkeen.
  • Hiuspohja: valitaan tuotteita, jotka irrottavat hilsettä hellävaraisesti ja lievittävät kutinaa, ja hiukset pestään säännöllisesti miedolla pesuaineella.
  • Aurinko: kohtuullinen auringonvalo lievittää monen oireita, mutta palamista vältetään, koska ihon palaminen voi laukaista pahenemisvaiheen.
  • Elämäntavat: tupakoimattomuus, alkoholin vähentäminen, säännöllinen liikunta ja sydänterveellinen ruokavalio. Ylipainoisella laihtuminen vähentää elimistön tulehdusta ja parantaa hoitotuloksia.
  • Stressin hallinta: rentoutus- ja hengitysharjoitukset ja läheisten tuki auttavat, sillä stressi on yksi tavallisimmista pahenemisvaiheiden laukaisijoista.
  • Infektioiden hoito: nielutulehdukset hoidetaan ajoissa ja suun terveydestä huolehditaan, koska infektiot voivat laukaista uusia läiskiä.
  • Kynsien suojaus: kynnet pidetään lyhyinä, voimakkaita manikyyrikäsittelyjä vältetään ja kotitöissä käytetään suojakäsineitä.

Parantuneen läiskän kohdalle voi jäädä hetkeksi ympäröivää ihoa tummempi tai vaaleampi alue. Se tasoittuu yleensä vähitellen, kun iho rauhoittuu. Tietoa ja vertaistukea tarjoaa Psoriasisliitto, jonka Psorilinjalta saa psoriaasiin perehtyneen sairaanhoitajan maksutonta neuvontaa.

Jos iholla on läiskiä, joiden syy on epäselvä, tai psoriaasi pahenee hoidosta huolimatta, iDerman ihotautilääkäri voi arvioida tilanteen etänä kuvien perusteella. Konsultaatiossa lähetetään kuvat läiskistä, hiuspohjasta ja kynsistä sekä kuvaus oireista ja aiemmista hoidoista. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa). Ihotautilääkäri arvioi vaikeusasteen, laatii hoito- ja ihonhoitosuunnitelman ja kertoo, milloin tarvitaan reumatologin tai muun lääkärin tutkimusta. Lisätietoa: psoriaasin hoito iDermassa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko nivelpsoriaasi alkaa ennen iho-oireita?
Voi, vaikka se on harvinaisempaa. Niveloireet ilmaantuvat yleensä vasta iho-oireiden jälkeen, mutta pienellä osalla jo ennen niitä tai samaan aikaan. Nivelpsoriaasi alkaa tavallisesti 30–50 vuoden iässä (Terveyskirjasto). Jos nivelet turpoavat tai jäykistävät aamuisin ja suvussa on psoriaasia, kannattaa kertoa siitä lääkärille.
Kuinka yleistä nivelpsoriaasi on psoriaasia sairastavilla?
Ihopsoriaasia sairastavista noin 10–20 %:lla on nivelpsoriaasi. Keskivaikeaa tai vaikeaa, pitkään kestänyttä ihopsoriaasia sairastavilla osuus on jopa 20–30 % (Terveyskirjasto). Riskiä suurentavat kynsimuutokset, laajat ihomuutokset ja psoriaasi suvussa. Hoitamattomana nivelpsoriaasi voi johtaa pysyviin nivelvaurioihin, joten niveloireet kannattaa tutkituttaa ajoissa.
Mitä eroa on psoriaasilla ja ekseemalla?
Psoriaasin läiskät ovat yleensä tarkkarajaisia, punaisia ja paksun hopeanhohtoisen hilseen peittämiä, tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa ja hiuspohjassa. Ekseema eli ihottuma kutisee tavallisesti voimakkaammin, voi vetistää ja on usein taipeissa ja käsissä. Raja voi olla epäselvä, ja lopullisen diagnoosin tekee lääkäri.
Voiko psoriaasia sairastava ottaa tatuoinnin?
Köbnerin ilmiön vuoksi uusi läiskä voi ilmaantua tatuoinnin kohdalle. Tatuointia ei tehdä läiskien päälle, ja asiasta voi keskustella ihotautilääkärin kanssa.
Voiko psoriaasin kanssa uida uimahallissa?
Voi. Psoriaasi ei tartu uimaveden, yhteisten tilojen tai kosketuksen välityksellä. Kloorattu vesi voi kuivattaa ihoa, joten iho kannattaa huuhdella uinnin jälkeen ja levittää perusvoidetta.
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Agnė Panavienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.