IhosairaudetLuomet: miten erottaa vaaraton luomi melanoomasta?

Luomet: miten erottaa vaaraton luomi melanoomasta?

Lähes jokaisella aikuisella on luomia, ja valtaosa niistä on vaarattomia. Luomi on syytä näyttää lääkärille silloin, kun se muuttuu tai näyttää erilaiselta kuin muut.

Mikä luomi on?

Värillinen luomi eli pigmenttiluomi (lääkäreiden kielellä melanosyyttinen neevus) on hyvänlaatuinen pesäke, joka koostuu ihon pigmenttiä tuottavista soluista eli melanosyyteistä sekä niiden kaltaisista neevussoluista. Osa luomista on synnynnäisiä, mutta useimmat ilmaantuvat lapsuudessa ja nuorena aikuisena. Terveyskirjaston mukaan luomien määrään vaikuttavat ensisijaisesti perinnöllinen alttius ja aurinkoaltistus. Myös immuunipuolustusta heikentävä hoito voi lisätä luomia.

Uusia luomia tulee tavallisesti noin 30–40 ikävuoteen asti, minkä jälkeen niiden määrä alkaa vähentyä, kun osa luomista vaalenee ja häviää. Siksi aikuisiällä ilmestyvä uusi luomi kannattaa pitää silmällä. Uusi, melko nopeasti kasvava luomi keski-ikäisellä tai vanhemmalla on aiheellista näyttää lääkärille.

Miltä vaaraton luomi näyttää?

Tavallinen hyvänlaatuinen luomi on:

  • pyöreä tai soikea ja tasareunainen;
  • yhden värinen, vaaleanpunaisesta tai ihonvärisestä ruskeaan tai mustaan; tummalla iholla luomet ovat yleensä tummempia;
  • pieni, tavallisesti enintään 5–6 millimetrin kokoinen;
  • litteä tai koholla, sileä tai hieman karhea, joskus karvainen;
  • samanlainen kuukaudesta toiseen.

Luomia voi olla missä tahansa, myös päänahassa, sormien ja varpaiden välissä, kämmenissä, jalkapohjissa, kynnen alla ja sukuelinten iholla. Terveyskirjasto jakaa tavalliset luomet kolmeen päätyyppiin sen mukaan, missä ihon kerroksessa neevussolut ovat:

LuomityyppiMiltä se näyttää
RajaluomiVaalean- tai keskiruskea läiskä, joka ei kohoa ihosta. Kämmenissä ja jalkapohjissa ihon kuviointi näkyy siinä selvästi.
YhdistelmäluomiKohoaa ihosta jonkin verran, on yleensä tasaisen ruskea tai lievästi kirjava.
KoholuomiRusehtava, väritön tai vaaleanpunertava, joskus lähes puolipallon muotoinen kohouma.

Luomi muuttuu usein iän myötä: lapsena litteä luomi voi aikuisena kohota ja vaalentua. Vuosia samanlaisena pysynyt koholla oleva ruskea tai ihonvärinen luomi on siis yleensä tavallinen yhdistelmä- tai koholuomi eikä varoitusmerkki.

Hyvänlaatuinen koholla oleva luomi: tasaisen ruskea, hieman nystyräpintainen kohouma vaalealla ihollaHyvänlaatuinen pieni luomi: tasaisen ruskea, pyöreä läiskä, josta kasvaa kaksi karvaa

Kuvissa: tasaisen ruskea, hieman nystyräpintainen koholla oleva luomi sekä pieni, tasavärinen ruskea luomi, josta kasvaa karvoja. Molemmat ovat tyypillisiä hyvänlaatuisia luomia.

Harvinaisemmat luomityypit

LuomityyppiMiltä se näyttääMitä siitä on hyvä tietää
Synnynnäinen luomiRuskea läiskä, joka näkyy jo syntyessä tai kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana.Synnynnäisiä luomia on 1–3 prosentilla vastasyntyneistä. Pieniin ja keskisuuriin ei liity merkittävästi suurentunutta melanoomariskiä. Yli 20 senttimetrin luomiin riski liittyy, ja ne pyritään poistamaan jo lapsena.
Ärjyluomi (atyyppinen luomi)Tyypillisesti suuri, kirjava ja epätarkkarajainen.Ärjyluomia ei poisteta rutiininomaisesti, mutta poisto tehdään usein melanooman poissulkemiseksi. Yksi ärjyluomi ei lisää melanooman vaaraa, useat lisäävät.
SiniluomiSiniharmaa, yleensä 5–10 mm. Väri johtuu syvällä ihossa olevasta pigmentistä.Hyvänlaatuinen, mutta voi muistuttaa melanoomaa, joten se poistetaan usein varmuuden vuoksi.
HaloluomiLuomi, jonka ympärillä on vaalea, pigmentitön kehä.Kehä on merkki elimistön reaktiosta luomen soluja vastaan. Luomi häviää yleensä parissa vuodessa, ja vaalea kohta pigmentoituu hiljalleen. Vaalea kehä palaa herkästi auringossa.
Spitzin luomiPunertava puolipallon muotoinen kohouma kasvoissa tai tumma luomi esimerkiksi vartalolla, usein lapsilla ja nuorilla.Kasvaa usein nopeasti ja voi muistuttaa melanoomaa, joten se poistetaan usein ja tutkitaan mikroskoopilla.
KesakkoluomiMaitokahvinruskea läiskä, jossa on tummia, kesakkomaisia pikkuluomia.Riski voi olla hieman tavallista suurempi, mutta yleensä oma seuranta riittää.

Melanooman varoitusmerkit

Melanooma on ihosyöpä, joka saa alkunsa pigmenttisoluista. Suomessa todetaan vuosittain noin 1 800 uutta melanoomaa. Kolme neljäsosaa niistä syntyy terveen näköiseen ihoon ja neljäsosa vanhaan luomeen, joten uusi tumma muutos ansaitsee saman huomion kuin muuttuva vanha luomi. Terveyskirjaston mukaan melanoomalle on tyypillistä:

  • epäsymmetrinen muoto;
  • epätarkka, polveileva reuna;
  • eri sävyjä sisältävä epätasainen väri;
  • yli 6 millimetrin läpimitta;
  • kasvava koko ja ulkonäön muuttuminen;
  • toisinaan pistely ja kutina.

Samat piirteet tunnetaan kansainvälisesti ABCDE-sääntönä (asymmetry, border, colour, diameter, evolving). Melanooma voi olla myös alle 6 millimetrin kokoinen, kun se löydetään varhain.

Ruma ankanpoikanen: saman ihmisen luomet muistuttavat yleensä toisiaan. Luomi, joka on muita suurempi, tummempi tai vaaleampi tai muuten erilainen, kannattaa näyttää lääkärille, vaikka siinä ei olisi yhtään edellä luetelluista piirteistä.

Kyhmymäinen melanooma: noin 15 prosenttia melanoomista on kyhmymäisiä. Ne ilmestyvät usein normaalin näköiseen ihoon, kasvavat nopeasti paksuutta ja voivat haavautua tai rupeutua. Ne ovat usein pikimustia tai sinisenmustia, harvoin värittömiä. Kyhmymäinen melanooma ei välttämättä täytä yllä olevia tuntomerkkejä, joten uusi, kiinteä ja kasvava kyhmy pitää tutkia sen väristä riippumatta.

Kämmenet, jalkapohjat ja kynnet: melanooma voi syntyä myös iholle, johon aurinko ei paista. Jalkaterän melanooma voi olla lähes pigmentitön ja muistuttaa pitkään parantumatonta haavaa. Kynnen alla se voi näkyä tummana pitkittäisenä juovana. Varoitusmerkki on, jos pigmentti ulottuu myös kynsivallin ihoon. Kynnen alle ilman vammaa ilmestynyt tumma juova on syy käydä lääkärissä.

Kenellä melanooman riski on suurempi?

Terveyskirjaston mukaan riskiä lisäävät:

  • Auringossa palaminen ja solarium: toistuva palaminen lapsena, muu runsas aurinkoaltistus ja runsas solariumin käyttö lisäävät sekä luomia että melanooman vaaraa.
  • Vaalea iho: hyvin vaalea iho, vaaleat tai punaiset hiukset ja pisamat lisäävät palamisherkkyyttä, ja melanoomariski on tässä ihotyypissä kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.
  • Paljon luomia: ihmisellä, jolla on vähintään 120 luomea, riski on noin 20-kertainen verrattuna ihmiseen, jolla luomia on alle 50.
  • Useita ärjyluomia: varsinkin, jos lähisuvussa on melanoomaa.
  • Aiempi melanooma: lisää uuden melanooman vaaraa noin kymmenkertaiseksi.
  • Melanooma vanhemmalla tai sisaruksella: kaksinkertaistaa riskin.
  • Suuri synnynnäinen luomi: yli 20 senttimetrin jättiluomeen melanooma kehittyy tavallista helpommin.

Myös heikentynyt immuunipuolustus, esimerkiksi elinsiirron jälkeen, lisää ihosyöpien riskiä. Melanooma on hyvin harvinainen alle 18-vuotiailla, ja valtaosa todetaan keski-ikäisillä ja vanhoilla.

Milloin luomen muutos on harmiton?

Kaikki muutokset eivät ole varoitusmerkkejä:

  • Lapset: lapsen luomet kasvavat lapsen mukana, ja osa tummuu, osa vaalenee. Tämä on odotettavaa eikä yleensä tarkoita melanoomaa.
  • Raskaus: yli joka kymmenes nainen huomaa luomien tummuvan tai suurenevan raskauden aikana. Rintojen ja vatsan luomet suurenevat usein ihon venyessä, selän ja raajojen luomet eivät juuri muutu. Jos luomessa näkyy melanooman varoitusmerkkejä, sitä ei kuitenkaan pidä selittää hormoneilla, vaan se tutkitaan.
  • Ikä: vanhetessa luomet vaalenevat, kohoavat ja osa häviää kokonaan.
  • Pigmentti vanhassa arvessa: jos luomi on aiemmin poistettu pinnallisesti tai epätäydellisesti, arpeen voi palata pigmenttiä. Se on yleensä harmitonta, mutta sen pitää näyttää lääkärille, koska uusiutuminen voi harvoin olla myös melanooman merkki.

Koholla oleva luomi voi tarttua vaatteisiin tai partakoneeseen ja ärtyä. Jos luomi vuotaa verta, erittää tai rupeutuu, se kannattaa silti näyttää lääkärille viipymättä syystä riippumatta.

Milloin lääkäriin?

Varaa aika terveyskeskukseen, työterveyteen tai ihotautilääkärille viipymättä, eli lähiviikkoina eikä vasta seuraavassa tarkastuksessa, jos luomi tai tumma läiskä:

  • on muuttanut kokoaan, muotoaan tai väriään tai tummunut tai alkanut nopeasti kohota;
  • on epäsymmetrinen, monivärinen tai sen reuna on epätarkka ja polveileva;
  • kutisee, pistelee, on kipeä tai tulehtunut, vuotaa verta tai rupeutuu;
  • näyttää erilaiselta kuin muut luomesi;
  • on uusi ja kasvaa, ja olet keski-ikäinen tai vanhempi;
  • on tumma juova kynnen alla ilman vammaa tai uusi tumma läiskä kämmenessä tai jalkapohjassa.

Jos iholle on ilmestynyt uusi, nopeasti kasvava kiinteä kyhmy, joka voi vuotaa verta tai haavautua, ota yhteys terveyskeskukseen tai työterveyteen heti. Näytä lääkärille myös synnynnäinen luomi, joka on suurentunut, tummunut tai muuttunut kyhmyiseksi.

Esimerkiksi Helsingin terveysasemille voi lähettää kuvan luomesta Maisa-viestillä, ja ammattilainen arvioi kuvan perusteella, tarvitaanko aika lääkärille. Ihomuutoksen näyttöajan voi myös varata suoraan omalta terveysasemalta. Käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain, joten tarkista oman alueesi ohje.

Miten luomi tutkitaan?

Useimmat luomet tunnistetaan niiden tyypillisestä ulkonäöstä. Seuraava vaihe on dermatoskopia: valolla varustettu suurentava laite, jolla lääkäri näkee pigmentin jakautumisen, värit, rakenteen ja reunan tavalla, johon paljas silmä ei pysty. Tutkimus on kivuton.

Varmuus saadaan vain mikroskooppitutkimuksella. Terveyskirjaston mukaan poikkeavan näköiset ja kasvavat luomet leikataan ja lähetetään patologille. Epäilyttävä luomi poistetaan kokonaan pienellä, 1–2 millimetrin marginaalilla, koska laajempi poisto vaikeuttaisi mahdollisen melanooman levinneisyystutkimusta. Epäilyttävästä luomesta ei oteta vain palaa, koska koepala voi osua ohi syöpämuutoksen.

Mihin etäkonsultaatio sopii ja mihin ei: iDerman ihotautilääkäri voi arvioida tarkoista kuvista, näyttääkö muuttumaton luomi tyypilliseltä, mitkä luomet kannattaa tutkia dermatoskoopilla paikan päällä ja mitä kannattaa seurata. Kuva ei korvaa dermatoskopiaa eikä kudosnäytettä. iDerma ei tutki luomia dermatoskoopilla eikä poista niitä. Luomi, jossa on melanooman varoitusmerkkejä, tumma juova kynnen alla tai kasvava kyhmy, kuuluu suoraan terveyskeskukseen tai työterveyteen.

Milloin luomi poistetaan?

Useimpia luomia ei tarvitse hoitaa. Terveyskirjaston mukaan hyvänlaatuisia luomia ei tarvitse poistaa melanooman pelossa, eikä oireettomia pieniä luomia poisteta varmuuden vuoksi edes ihmiseltä, jolla on paljon luomia. Luomi poistetaan, kun:

  • diagnoosi on epävarma, jolloin luomi leikataan ja tutkitaan syövän poissulkemiseksi;
  • luomi ärtyy toistuvasti vaatteista, kammasta tai partakoneesta;
  • luomi halutaan poistaa ulkonäön vuoksi.

Luomi poistetaan yleensä leikkaamalla paikallispuudutuksessa, jolloin diagnoosi voidaan varmistaa mikroskooppitutkimuksella. Haava suljetaan ompeleilla, ja tilalle jää ohut arpi. Hyvänlaatuiseksi todettu luomi, kuten tyypillinen koholuomi, voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallisista syistä myös laserilla. Laserhoidossa kudosta ei jää tutkittavaksi, joten menetelmä sopii vain luomelle, jonka lääkäri on jo todennut vaarattomaksi.

Jokaisesta poistosta jää jonkinlainen arpi. Tummalle iholle voi jäädä tilapäinen tumma läiskä. Jos poistettu luomi kasvaa takaisin, näytä kohta lääkärille.

Älä poista luomea itse äläkä kauneushoitolassa. Kotikäyttöön myytävät luomien poistotuotteet voivat aiheuttaa ihovaurioita, tulehduksia, arpia ja syöpädiagnoosin viivästymisen. Yhdysvaltain viranomaiset eivät ole hyväksyneet yhtäkään niistä. Jos poistettu muutos olikin melanooma, jäljelle jääneet solut voivat lisääntyä ja levitä.

Synnynnäinen luomi: pieni synnynnäinen luomi, joka kasvaa lapsen mukana eikä muutu muuten, ei vaadi poistoa. Suuret synnynnäiset luomet pyritään poistamaan jo lapsena, ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti.

Jos luomi osoittautuu melanoomaksi

Ihomelanooman tärkein hoito on leikkaus. Melanooman ympäriltä poistetaan 1–2 senttimetriä tervettä kudosta, paksummista melanoomista enemmän. Tarvittaessa tehdään vartijaimusolmuketutkimus, ja jatkohoito suunnitellaan erikoissairaanhoidossa. Seuranta kestää tavallisesti viisi vuotta. Terveyskirjaston mukaan yli 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua, ja orvaskeden sisäinen pintamelanooma paranee leikkauksella lähes poikkeuksetta. Siksi varhainen tutkimus kannattaa.

Luomeksi luultavat muutokset

Näyttää luomeltaMiten se eroaa
Rasvaluomi (seborrooinen keratoosi)Rusehtava, syylämäinen, ihon päälle liimatun näköinen kasvain. Hyvin yleinen ja vaaraton, mutta tumma rasvaluomi voi muistuttaa melanoomaa.
Kesakko (lentigo) ja aurinkokesakkoLitteä, tasainen ruskea läiskä, jonka väri säilyy ympäri vuoden. Pienet kesakot eivät muutu pahanlaatuisiksi.
DermatofibroomaRusehtava, kiinteä kyhmy, joka painuu kuopalle, kun sitä puristaa sivuilta; usein sääressä.
KirsikkaluomiKirkkaanpunainen, muutaman millimetrin kohouma keski-ikäisillä ja vanhoilla. Hyytynyt kirsikkaluomi voi näyttää mustalta.
Pigmentoitunut tyvisolusyöpäHelmiäinen tai vahamainen kyhmy, jossa voi näkyä pieniä verisuonia tai haavautunut reuna. Pigmentti voi saada sen näyttämään melanoomalta.
Lentigo malignaMelanooman esiaste, ei luomi: hitaasti laajeneva, ruskea ja mustankirjava läiskä iäkkään ihmisen kasvoissa. Näytä lääkärille viipymättä.

Dermatoskopia erottaa useimmat näistä luomesta. Jos se ei riitä, muutos poistetaan ja tutkitaan.

Ehkäisy ja ihon seuranta

Luomia ei voi kokonaan estää, mutta auringolta suojautuminen vähentää uusia luomia ja melanooman riskiä. Tärkeintä on välttää ihon palamista, erityisesti lapsena ja nuorena. Ilmatieteen laitoksen mukaan suojautumista suositellaan, kun UV-indeksi on vähintään 3, mikä Etelä-Suomessa tarkoittaa toukokuusta elokuuhun. Rusketus suojaa vain heikosti.

  • Suojaa iho lierihatulla ja vaatteilla ja silmät aurinkolaseilla.
  • Vältä keskipäivän aurinkoa ja hakeudu varjoon.
  • Käytä aurinkosuojavoidetta niillä alueilla, joita vaatteet eivät peitä.
  • Älä käytä solariumia. Sen kosmeettista käyttöä ei suositella lainkaan alle 18-vuotiaille eikä riskiryhmiin kuuluville.
  • Suojaa lapset ensisijaisesti varjolla ja vaatteilla.

Tarkista oma ihosi noin kerran kuukaudessa tai muutaman kuukauden välein. Seiso kokovartalopeilin edessä ja katso keho edestä, takaa ja sivuilta kädet ylhäällä. Katso kyynärvarret, kainalot ja kämmenet, sääret takaa, varpaiden välit ja jalkapohjat. Niskan, päänahan, selän ja pakarat näet käsipeilillä, tai voit pyytää toista katsomaan. Kuvaa epäilyttävä luomi viivoittimen kanssa, jotta muutoksen huomaa helposti.

Mitä tehdä nyt?

  • Vertaa huolestuttavaa luomea melanooman varoitusmerkkeihin ja muihin luomiisi. Kuvaa se viivoittimen kanssa ja merkitse päivämäärä.
  • Jos luomessa on yksikin varoitusmerkki, se erottuu muista, kynnen alle on tullut tumma juova tai iholla on kasvava kyhmy, varaa aika terveyskeskukseen, työterveyteen tai ihotautilääkärille viipymättä. Älä odota etäkonsultaation vastausta.
  • Jos luomi on muuttumaton ja tyypillisen näköinen, mutta haluat toisen mielipiteen tai ohjeet sen seurantaan, lähetä tarkat päivänvalossa otetut kuvat läheltä ja käsivarren mitan päästä viivoittimen tai kolikon kanssa iDerman ihotautilääkärille etäkonsultaatiossa. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa).
  • Jos sinulla on paljon luomia, ärjyluomia tai melanoomaa suvussa, aseta muistutus oman ihon tarkastukseen ja kysy lääkäriltä säännöllisestä ihotarkastuksesta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monta luomea on normaalia?
Vaaleaihoisella aikuisella on tavallisesti 10–40 luomea, ja osalla huomattavasti enemmän. Suuri määrä ei yksinään ole sairaus, mutta melanooman riski kasvaa luomien määrän myötä. Jos luomia on paljon, oman ihon säännöllinen tarkastus ja lääkärin ihotarkastus ovat paikallaan.
Onko musta luomi aina melanooma?
Ei. Tummalla iholla luomet ovat usein mustia, ja vaarattomat rasvaluomet voivat olla mustia millä tahansa ihotyypillä. Vaalealla iholla musta luomi on harvinaisempi, joten se kannattaa tutkia dermatoskoopilla. Ratkaisevaa on, onko luomessa melanooman varoitusmerkkejä ja erottuuko se muista luomistasi.
Onko karvainen luomi vaaraton?
Karvat ovat luomessa tavallinen löydös. Terveyskirjaston mukaan pitkät karvat ovat luonteenomaisia hyvänlaatuisille koholuomille. Karva ei silti yksinään todista mitään, joten karvaista luomea arvioidaan kuten muitakin: muodon, reunan, värin, koon ja muuttumisen perusteella.
Tummuvatko luomet auringossa?
Kyllä, luomet voivat tummua auringossa, ja tasainen tummuminen useissa luomissa yhtä aikaa on harmitonta. Jos yksi luomi tummuu muita enemmän, muuttuu kirjavaksi tai sen reuna muuttuu epätarkaksi, se kannattaa näyttää lääkärille.
Aiheuttaako luomen hankautuminen syöpää?
Ei. Terveyskirjaston mukaan luomen hankautuminen esimerkiksi rintaliivien tai vyötärökuminauhan alla ei lisää melanooman riskiä. Hankautuva luomi voi kuitenkin ärtyä ja vuotaa verta, ja se voidaan poistaa haitan vuoksi.
Mitä on luomikartoitus ja kenelle sitä suositellaan?
Luomikartoituksessa koko iho kuvataan ja luomista otetaan dermatoskooppikuvat, jotta uudet luomet ja pienet muutokset näkyvät seuraavalla kerralla. Sitä käytetään lähinnä ihmisille, joilla on hyvin paljon luomia, useita ärjyluomia tai melanoomaa suvussa. Useimmille riittää oma säännöllinen ihon tarkastus.
Voiko luomen poistaa kauneussyistä terveyskeskuksessa?
Yleensä ei. Esimerkiksi Helsingin terveysasemat kertovat poistavansa luomia vain terveydellisestä syystä, eivät kosmeettisista syistä. Lääkäri voi poistaa epäilyttävän pienen luomen terveysasemalla, ja isommista otetaan koepala lisätutkimusta varten. Pelkästään ulkonäön vuoksi tehtävä poisto tehdään siksi yleensä yksityisellä ihotautilääkärillä. Käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain.
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Agnė Panavienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.