Kynsipsoriaasi (myös kynsipsoriasis) tarkoittaa psoriaasin aiheuttamia muutoksia sormien ja varpaiden kynsissä. Tulehdus kynnen kasvukohdassa eli kynsiaiheessa tai kynsilevyn alla olevassa kynsipedissä häiritsee kynnen kasvua. Kynteen tulee pistemäisiä kuoppia, se kellastuu, paksuuntuu tai irtoaa kynsipedistä. Psoriasisliiton mukaan kynsimuutoksia on jopa puolella ihopsoriaasia ja 80 prosentilla nivelpsoriaasia sairastavista. Joskus kynnet ovat taudin ainoa merkki, eikä iholla tai nivelissä ole oireita.
Kynsipsoriaasi muistuttaa usein kynsisientä, mutta niitä hoidetaan aivan eri tavoin. Ensimmäinen askel on siksi selvittää, kummasta on kyse.
Mikä kynsipsoriaasi on?
Psoriaasi on pitkäaikainen tulehdustauti, jonka taustalla on perinnöllinen alttius. Immuunijärjestelmän ylläpitämä tulehdus kiihdyttää ihon ja kynnen solujen uusiutumista. Kynnessä tulehdus voi olla kynsiaiheessa, josta kynsilevy kasvaa, kynsipedissä, kynsivalleissa tai kynnen kärjen alla olevassa ihossa. Tulehduksen paikka ratkaisee, miltä kynsi näyttää.
Muutoksia voi olla vain sormenkynsissä, vain varpaankynsissä tai molemmissa. Kynsi kasvaa keskimäärin 1–3 millimetriä kuukaudessa, ja varpaankynnet kasvavat sormenkynsiä selvästi hitaammin (Terveyskirjasto). Siksi kynsimuutokset myös korjaantuvat hitaasti: paraneminen näkyy vasta, kun terve kynsi on kasvanut vaurioituneen tilalle.
Syyt ja riskitekijät
- Perinnöllisyys: psoriaasi kulkee usein suvuissa.
- Kynnen vammat ja ärsytys: isku, puristus, kynsien pureskelu tai kynsinauhojen työntäminen voi laukaista psoriaasimuutoksen juuri vaurioituneeseen kohtaan. Ilmiötä kutsutaan Köbnerin ilmiöksi.
- Kynsisieni: samassa kynnessä voi olla yhtä aikaa sekä psoriaasin että kynsisienen aiheuttamia muutoksia. Psoriaasin vaurioittamaan kynteen sieni tarttuu tavallista helpommin.
- Nivelpsoriaasi: kynsimuutokset ovat erityisen yleisiä nivelpsoriaasia sairastavilla. Tyypillisesti tulehtuvat sormien ja varpaiden kärkinivelet aivan kynnen vieressä.
- Laaja ihopsoriaasi: kynsipsoriaasi liittyy usein pitkään jatkuneeseen ja vaikeaan ihopsoriaasiin. Kynsioireet voivat olla merkki siitä, että koko psoriaasin hoito kaipaa tarkistusta.
Stressi voi laukaista pahenemisvaiheen kuten muissakin psoriaasin muodoissa, mutta se ei aiheuta tautia.
Oireet: miltä kynsipsoriaasi näyttää?
Oireet riippuvat siitä, missä kynnen osassa tulehdus on.
Kun tulehdus on kynsiaiheessa:
- pistemäiset kuopat kynnen pinnassa, kynsipsoriaasin tunnetuin merkki;
- valkoiset täplät kynsilevyssä;
- punaiset täplät kynnen tyven vaaleassa puolikuussa;
- kynnen pinnan karheus, pitkittäiset uurteet, halkeilu ja mureneminen;
- poikittaiset vaot eli Beaun viivat, jotka ilmaantuvat pahenemisvaiheen jälkeen.
Kun tulehdus on kynsipedissä:
- öljyläiskä: kellertävä, punertava tai ruskehtava läpikuultava läiskä kynnen alla, ikään kuin kynnen alle olisi tippunut öljyä;
- kynnen irtoaminen kärjestä käsin (onykolyysi), usein punertava reunus irronneen ja kiinni olevan osan rajalla;
- kynnen kärjen alle kertyvä sarveismassa, joka nostaa kynttä ja saa sen näyttämään paksulta;
- ohuet tummanpunaiset tai ruskeat juovat kynnen alla eli pienet verenpurkaumat.
Myös kynsivallit voivat tulehtua, punoittaa ja turvota. Paksuuntuneet ja hauraat kynnet voivat olla kipeät, jolloin sormien käyttö vaikeutuu esimerkiksi napittaessa. Kipeät varpaankynnet voivat hankaloittaa kävelyä.



Kuvalähde (kolmas kuva, kynnen kuopat): Seenms, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commonsin kautta.
Kynsipsoriaasi vai kynsisieni?
Kynnet voivat muuttua monesta syystä. Nämä tilat muistuttavat kynsipsoriaasia eniten:
| Tila | Ero kynsipsoriaasiin |
|---|---|
| Kynsisieni (kynsisilsa) | Tavallisimmin varpaankynsissä, etenkin isovarpaassa. Kellertävä tai rusehtava väri leviää kynnen kärjestä tai sivusta kohti tyveä, ja kynsilevy paksuuntuu ja haurastuu (Terveyskirjasto). Varvasväleissä on usein samalla jalkasilsaa. Psoriaasille tyypillisiä pistemäisiä kuoppia ei yleensä ole. Ulkonäön perusteella eroa on vaikea nähdä, joten sienikasvu varmistetaan näytteestä. Molemmat voivat olla samassa kynnessä yhtä aikaa. |
| Kynnen vamma | Muuttuu vain se kynsi, johon on osunut isku tai jota kenkä painaa. Muutos kasvaa kynnen mukana ulos eikä leviä muihin kynsiin, ellei vamma toistu. Iskun jälkeinen verenpurkauma näkyy kynnen alla mustana läiskänä. |
| Punajäkälä | Kynsi ohenee, ja siihen tulee pitkittäisiä uurteita ja halkeilua. Iholla on usein kutiavia näppylöitä tai läiskiä, ja suun limakalvolla voi näkyä vaaleaa, verkkomaista kuviota. |
| Krooninen käsi-ihottuma tai kynsivallitulehdus | Kynteen tulee karheutta, poikittaisia vakoja ja kärjen irtoamista, mutta muutokset liittyvät ihottumaan tai kynsivallin pitkäaikaiseen tulehdukseen. |
Epäselvässä tilanteessa kynnestä otetaan sieninäyte. Koska sientä ei aina saada näytteessä kasvamaan, tutkimus uusitaan tarvittaessa, jos epäily on vahva.
Milloin hakeutua lääkäriin?
- Ota yhteys terveyskeskukseen, työterveyteen tai ihotautilääkäriin, jos kynsiin tulee kuoppia tai kynnet kellastuvat, paksuuntuvat, murenevat tai irtoavat, varsinkin jos sinulla tai lähisuvussasi on psoriaasia. Viimeistään silloin, kun kynsioireet haittaavat arkea tai työntekoa, lääkäriin kannattaa mennä.
- Hakeudu lääkäriin viivyttelemättä, lähiviikkojen aikana, jos kynsimuutosten lisäksi nivelet sormissa tai muualla kipeytyvät, turpoavat tai jäykistyvät aamuisin, sormi tai varvas turpoaa makkaramaiseksi tai kantapäätä särkee. Ne voivat olla nivelpsoriaasin merkkejä, ja varhain aloitettu hoito suojaa niveliä.
- Ota yhteys lääkäriin lähipäivinä, jos kynsivalli on kipeä ja sen alta erittyy märkää. Hakeudu päivystykseen samana päivänä, jos punoitus leviää nopeasti, sormi tai varvas turpoaa kuumaksi ja jomottavaksi tai nousee kuume. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytössä on vastustuskykyä heikentävä hoito. Virka-ajan ulkopuolella Päivystysapu numerossa 116 117 neuvoo, minne hakeutua (ei käytössä Ahvenanmaalla). Soita 112, jos yleisvointi heikkenee nopeasti tai ilmenee sekavuutta.
- Varaa aika omalle lääkärille viivyttelemättä, viimeistään muutaman viikon kuluessa, jos muutos on vain yhdessä kynnessä, kynteen ilmaantuu uusi tumma pitkittäinen juova, tumma väri ulottuu kynsivalliin tai kynnen alle kasvaa kyhmy. Silloin melanooma on suljettava pois, ja epäily selvitetään kynnen tyvestä otettavalla koepalalla (Terveyskirjasto).
Etäkonsultaatiossa iDerman ihotautilääkäri arvioi kuvat kynsistä ja oirekuvauksen. Hän kertoo, tarvitaanko sieninäyte, ja laatii hoitosuunnitelman. Itse näyte otetaan esimerkiksi terveyskeskuksessa tai työterveydessä.
Miten kynsipsoriaasi todetaan?
Jos ihopsoriaasi tai nivelpsoriaasi on jo todettu, lääkäri tunnistaa kynsipsoriaasin yleensä katsomalla kynsiä. Ihotautilääkäri tutkii kaikki 20 kynttä. Vaikeusastetta voidaan seurata NAPSI-pisteillä: jokainen kynsi jaetaan neljään osaan, ja kustakin löydöksestä annetaan pisteitä. Näin hoidon vaikutusta voidaan myöhemmin arvioida mitattavasti.
Kynsistä otetaan yleensä sieninäyte mikroskooppitutkimukseen ja viljelyyn. Kynsisieni voi edeltää kynsipsoriaasia tai tulla sen päälle, ja osa psoriaasin hoidoista heikentää vastustuskykyä, joten infektio on suljettava pois ennen niitä (DermNet). Kynsiaiheesta otettavaa koepalaa tarvitaan harvoin: silloin, kun muualla ei ole psoriaasin merkkejä, muutos on vain yhdessä kynnessä tai kasvainta ei voida muuten sulkea pois. Koepala voi jättää kynteen pysyvän muutoksen, joten se otetaan vain todella epäselvissä tilanteissa.
Hoito
Kynsipsoriaasi on vaikeahoitoinen, ja hoitovaste vaihtelee. Kynsi kasvaa hitaasti, joten kynnen alle kertyneen sarveismassan häviäminen kestää kuusi kuukautta tai pidempään. Hoidon tehoa arvioidaan siksi kuukausien, ei viikkojen kuluttua.
Perusasiat:
- kynnet pidetään lyhyinä ja suojataan iskuilta ja puristukselta;
- jos näytteestä löytyy sieni, se hoidetaan ensin;
- kynsiä hoidetaan kuten kuivaa ihoa eli rasvaamalla.
Paikallishoito: sopii lievään tai alkavaan kynsipsoriaasiin ja silloin, kun muutoksia on vain muutamassa kynnessä. Ihotautilääkäri voi suositella tehokasta tulehdusta hillitsevää voidetta tai liuosta, kynnen solujen liiallista uusiutumista hidastavaa valmistetta tai näiden yhdistelmää. Valmiste levitetään kynnen tyveen, kynnen ympärykseen ja kärjen alle. Psoriasisliiton mukaan kynnen ympärykseen ja kynnen alustaan sopivat usein samat liuokset kuin hiuspohjan psoriaasiin. Tulos näkyy vasta uuden kynnen kasvaessa, joten hoitoa ei kannata lopettaa liian aikaisin. Jos levittäminen tuntuu hankalalta tai muutosta ei näy, siitä kannattaa kertoa lääkärille.
Pistoshoito kynnen alueelle: jos paikallishoito ei riitä tai muutokset ovat kynsiaiheessa, ihotautilääkäri voi pistää tulehdusta hillitsevää valmistetta kynnen viereen. Pistoksia tarvitaan yleensä useita. Ne auttavat erityisesti kynnen alle kertyneeseen sarveismassaan, uurteisiin, paksuuntumiseen ja kynnen irtoamiseen.
Sisäinen ja biologinen hoito: jos samalla on vaikea iho- tai nivelpsoriaasi, käytetään koko elimistöön vaikuttavaa hoitoa, myös uudempia hoitoja, jotka estävät tiettyjä tulehduksen välittäjäaineita. Ne hoitavat sekä ihoa että kynsiä, mutta kynsissä vaikutus näkyy vasta kuukausien kuluttua. Pelkkien kynsimuutosten vuoksi niitä käytetään harvoin. Vaikean kynsipsoriaasin hoidosta ja seurannasta vastaa ihotautien tai reumasairauksien erikoislääkäri.
Muut hoidot: valohoitoa käytetään joskus ihopsoriaasin hoidon yhteydessä. Laser- ja fotodynaamista hoitoa tutkitaan vielä, eikä niitä voi toistaiseksi pitää vakiintuneina hoitoina.
Kynsipsoriaasi vaatii kärsivällisyyttä, ja sopiva hoito löytyy joskus vasta usean kokeilun jälkeen. Jos hoitoa on vaikea toteuttaa tai muutosta ei näy, hoitosuunnitelmaa voidaan muuttaa.
Kynsien hoito ja pahenemisen ehkäisy
- Lyhyet kynnet: lyhyinä pidetyt kynnet irtoavat harvemmin, eikä niiden alle kerry yhtä helposti sarveismassaa. Kynnet leikataan pesun jälkeen, kun ne ovat pehmeät: sormenkynnet sormenpään muotoa myötäillen, varpaankynnet suoraan.
- Suojakäsineet: koti-, puutarha- ja remonttitöissä käytetään suojakäsineitä, märkätöissä vinyyli- tai nitriilikäsineitä. Ärtynyt iho ja vaurioituneet kynnet voivat laukaista pahenemisvaiheen.
- Rasvaus: kädet ja kynnet rasvataan käsienpesun ja suihkun jälkeen, mieluiten paksulla voiteella. Varvasvälejä ei rasvata, jotta iho ei hautuisi.
- Kynsinauhat rauhaan: niiden leikkaaminen tai työntäminen vaurioittaa ihoa ja avaa tien tulehdukselle, ja molemmat voivat laukaista psoriaasimuutoksen.
- Ei pureskelua eikä nyppimistä: kynsiä ei pureskella, eikä kynsivallien ihoa revitä.
- Kynnen alta ei kaiveta: sarveismassan raaputtaminen irrottaa kynttä lisää ja altistaa tulehdukselle. Hoidon edetessä massa vähenee itsestään.
- Sopivat kengät: liian pienet kengät vaurioittavat varpaankynsiä. Hyvissä kengissä on tilaa varpaille myös pituussuunnassa, ja Psoriasisliiton mukaan sopiva käyntivara on noin yksi senttimetri.
Psoriaasiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riski, ja myös kynsipsoriaasi on yhdistetty metaboliseen oireyhtymään. Tupakoimattomuus, painonhallinta sekä verenpaineen, veren rasva-arvojen ja verensokerin seuranta tukevat koko psoriaasin hoitoa.
Taudinkulku ja ennuste
Kynsipsoriaasi kulkee aaltoina. Pahenemisvaiheita seuraa rauhallisempia jaksoja, ja joskus muutokset häviävät itsestään. Hoitovaste vaihtelee ja muutokset palaavat usein, joten kynsiä hoidetaan pitkäjänteisesti. Hoitamattomana kynsipsoriaasi voi aiheuttaa kipua ja haitata arkea. Kynsimuutokset voivat myös olla nivelpsoriaasin varhainen merkki, ja kun se huomataan ajoissa, niveliä on helpompi suojata.
Jos kynsiin on tullut kuoppia tai kellastumaa tai kynsi irtoaa, etäkonsultaatio iDerman ihotautilääkärin kanssa auttaa selvittämään syyn. Konsultaatioon lähetetään kuvat kynsistä ja lyhyt kuvaus oireista. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa): ihotautilääkäri arvioi, viittaavatko muutokset psoriaasiin, tarvitaanko sieninäyte ja millainen hoitosuunnitelma sopii.






