IhosairaudetKirsikkaluomi (kirsikka-angiooma): syyt, vaarallisuus ja poisto

Kirsikkaluomi (kirsikka-angiooma): syyt, vaarallisuus ja poisto

Kirsikkaluomi (kirsikka-angiooma, arkikielessä usein veriluomi) on pieni, kirkkaanpunainen ja sileä ihomuutos, joka koostuu pienistä verisuonista. Kirsikkaluomia ilmaantuu useimmille iän myötä, eniten vartaloon. Ne ovat hyvänlaatuisia, eivät muutu syöväksi eivätkä tartu, eikä niitä tarvitse hoitaa. Olennaista on varmistaa, että punainen tai musta täplä todella on kirsikkaluomi eikä jokin harvinaisempi muutos, joka sen näköisenä voi jäädä huomaamatta.

Mikä kirsikkaluomi on?

Kirsikkaluomi on yleisin angiooma eli hyvänlaatuinen verisuonimuutos. Se syntyy, kun verisuonen seinämän solut lisääntyvät ja ihoon muodostuu pieni rykelmä hiussuonia. Muita nimiä ovat kirsikka-angiooma, seniili angiooma ja Campbell de Morganin täplä. Terveyskirjaston mukaan kirsikkaluomi on keski-ikäisten ja iäkkäiden hyvänlaatuinen hiussuonimuutos, jota ei tarvitse hoitaa millään tavalla.

Angiooma on yleisnimi ihon verisuonista syntyville hyvänlaatuisille muutoksille, ja hemangiooma on sellainen, joka koostuu verisuonista eikä imusuonista. Vauvojen mansikkaluomi (infantiili hemangiooma) on eri asia: se ilmaantuu muutaman viikon iässä, kasvaa muutaman kuukauden ja alkaa sitten pienentyä. Kirsikkaluomi on aikuisten muutos, joka jää pysyväksi.

Kenelle kirsikkaluomia tulee?

  • Useimmille ennen pitkää. DermNetin mukaan kirsikkaluomien määrä kasvaa selvästi noin 40 vuoden iästä alkaen, ja arviolta 75 %:lla yli 75-vuotiaista on niitä.
  • Myös nuorille: vaikka kirsikkaluomea kutsutaan myös seniiliksi angioomaksi, niitä on noin 5 %:lla nuorista.
  • Kaikille ihotyypeille: niitä tulee kaikenvärisille ihoille, mutta vaalealla iholla ne näkyvät selvemmin.
  • Suvuittain: taipumus kirsikkaluomiin kulkee usein suvussa.
  • Raskauden aikana: raskaus voi tuoda uusia kirsikkaluomia, ja osa niistä pienenee tai häviää synnytyksen jälkeen.

Mistä kirsikkaluomet johtuvat?

Tarkkaa syytä ei tiedetä. Monen kirsikkaluomen soluista on löydetty pieniä hankittuja muutoksia kahdessa geenissä (GNAQ ja GNA11). Nämä geenimuutokset syntyvät itse luomessa eivätkä periydy. Sitä, miksi joillekin tulee kirsikkaluomia runsaasti, ei vielä tunneta hyvin. Uusien kirsikkaluomien ilmaantumiseen liittyvät:

  • ikääntyminen, joka on ylivoimaisesti tärkein tekijä;
  • raskausajan hormonit;
  • suvussa kulkeva taipumus;
  • altistuminen tietyille kemikaaleille, kuten bromiyhdisteille ja eräälle teollisuusliuottimelle, sekä eräs ihoon levitettävä hoito (Cleveland Clinic).

Auringonvalo ei aiheuta niitä: kirsikkaluomia on eniten vartalossa, joka on yleensä vaatteiden peitossa. Maksasairauskaan ei ole selitys: maksasairauteen liittyvät punaiset täplät ovat hämähäkkiluomia, jotka näyttävät aivan erilaisilta.

Miltä kirsikkaluomi näyttää?

  • Koko ja muoto: pyöreä täplä nuppineulanpään koosta noin senttiin, sileä, joko tasainen tai hieman koholla. Useimmat ovat muutaman millimetrin kokoisia.
  • Väri: kirsikanpunainen, joskus violetti tai sinertävä. Täplä voi muuttua yhtäkkiä mustaksi, jos sen sisällä oleva veri hyytyy.
  • Tuntu: pehmeä tai kiinteä ja osittain kokoon painuva. Toisin kuin hämähäkkiluomi, kirsikkaluomi ei häviä kokonaan painettaessa. Jos pinta on karhea tai syylämäinen, kyse on todennäköisemmin angiokeratoomasta.
  • Määrä: yleensä useita tai runsaasti eri puolilla kehoa, ja määrä kasvaa iän myötä.
  • Sijainti: useimmiten vartalossa (rinnassa, vatsassa, selässä), sitten käsivarsissa ja jaloissa. Kämmenissä, jalkapohjissa ja limakalvoilla niitä on harvoin.
  • Oireet: ei oireita. Kirsikkaluomi ei satu eikä kutia. Koska se on verisuonista muodostunut, se voi vuotaa verta, jos sitä raapii, se jää partakoneen alle tai vaate hankaa sitä.
Tummanpunainen, lähes musta kirsikkaluomi karvaisessa kyynärvarressaKaksi kirsikkaluomea läheltä: kirkkaanpunaiset, sileät ja tarkkarajaiset näppylät vartalon iholla

Ensimmäisessä kuvassa yksittäinen tumma kirsikkaluomi, toisessa kaksi kirsikkaluomea läheltä: kirkkaanpunaisia, sileitä ja tarkkarajaisia.

Musta kirsikkaluomi. Kun veri kirsikkaluomen sisällä hyytyy (tromboosi), täplä muuttuu yön aikana sinimustaksi tai mustaksi. Hyytynyt kirsikkaluomi on vaaraton, mutta pelkällä silmällä sitä ei voi erottaa kyhmymäisestä melanoomasta. Dermatoskoopilla katsottaessa punainen tai violetti väri yleensä erottuu, ja jos epäilys jää, muutos poistetaan ja tutkitaan mikroskoopilla (DermNet). Yhtäkkiä mustaksi muuttunut täplä on siksi aina näytettävä lääkärille paikan päällä.

Miksi minulle tulee yhtäkkiä paljon kirsikkaluomia?

Useimmiten syy on ikä: uusia täpliä ilmaantuu nelikymppisestä alkaen, ja muutama uusi vuodessa on normaalia. Toinen tavallinen syy on raskaus, jonka jälkeen osa täplistä haalistuu. Varsinainen ”purkautuminen”, kymmeniä uusia kirsikkaluomia muutamassa viikossa, on harvinaista. DermNetin mukaan tällaiseen äkilliseen purkaukseen on harvoin liittynyt sisäelinten syöpä tai raskaus. Jos täpliä tulee lyhyessä ajassa runsaasti, etenkin jos samaan aikaan paino laskee, väsyttää, hikoilet öisin tai sinulla on kuumetta, käy terveyskeskuksessa tai työterveydessä. Täplät eivät ole vaarallisia, mutta laukaiseva syy kannattaa selvittää.

Onko kirsikkaluomi vaarallinen?

Ei. Kirsikkaluomi on hyvänlaatuinen ja pysyy sellaisena: siitä ei voi tulla ihosyöpää. Todellinen riski on toinen: punaista tai vaaleanpunaista kyhmyä, joka ei ole kirsikkaluomi, voidaan luulla sellaiseksi.

Pigmentitön eli amelanoottinen melanooma on DermNetin mukaan noin 2–20 % kaikista melanoomista. Se on usein punertava tai vaaleanpunainen, eikä siinä välttämättä näy melanooman tavallisia varoitusmerkkejä, kuten epäsymmetriaa, epätasaista reunaa ja kirjavaa väriä. Siksi ihotautilääkärit pitävät punaisten kyhmyjen kohdalla mielessä myös kolme kysymystä: onko se punainen, koholla ja äskettäin muuttunut? Kyhmymäinen melanooma kasvaa nopeasti paksuutta ja voi haavautua tai rupeutua. Kirsikkaluomi sen sijaan pysyy yleensä vuosia samankokoisena ja -värisenä.

Punainen täplä, joka näyttää muilta punaisilta täpliltäsi eikä ole muuttunut, on lähes varmasti kirsikkaluomi. Yksittäinen täplä, joka on uusi, kasvaa, muuttaa väriään, vuotaa ilman kolhua tai näyttää erilaiselta kuin muut, on tutkittava.

Kirsikkaluomi vai jokin muu?

MuutosMiten se eroaa kirsikkaluomesta
HämähäkkiluomiKirkkaanpunainen keskuspiste, josta lähtee säteittäin hentoja punaisia juovia. Painettaessa se vaalenee kokonaan ja täyttyy heti uudelleen. Yleinen kasvoissa. Suuri määrä aikuisella voi olla merkki taustasairaudesta.
AngiokeratoomaPieni musta tai punamusta näppylä, jonka pinta on karhea. Voi vuotaa verta. Miehillä usein kivespussissa. Koska se voi muistuttaa melanoomaa, se poistetaan usein varmuuden vuoksi.
Pyogeeninen granuloomaPuolipallon muotoinen punainen kasvain, joka kasvaa muutamassa viikossa ja vuotaa hyvin helposti verta. Pinta voi olla haavautunut tai rupinen. Tyypillisesti sormissa, varpaissa, päässä tai raskausaikana suun limakalvolla.
HuulikohjuTummansininen, pehmeä verisuonimuutos auringolle altistuvalla alueella, tavallisimmin huulessa (”mustikka huulessa”). Tyhjenee painettaessa.
Amelanoottinen tai kyhmymäinen melanoomaUusi tai muuttuva vaaleanpunainen, punainen, ihonvärinen tai musta kyhmy, joka kasvaa viikkojen tai kuukausien aikana ja voi vuotaa tai kutista. Tavalliset varoitusmerkit puuttuvat usein: punainen, koholla, äskettäin muuttunut.
Kyhmymäinen tyvisolusyöpäKiiltävä tai helmiäinen kyhmy, jonka pinnalla näkyy hentoja suonia. Kasvaa kuukausien ajan ja voi haavautua tai rupeutua, yleensä auringolle altistuneella iholla.
Kaposin sarkoomaPunaisesta violettiin vaihtelevia läiskiä, laattoja tai kyhmyjä, usein ensin säärissä. Tavallisesti henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt.
DermatofibroomaKiinteä ruskea tai punertava kyhmy, yleensä säären iholla. Painuu sisäänpäin, kun ihoa nipistää sen kohdalta.
Mansikkaluomi (vauvoilla)Ilmaantuu ensimmäisten elinviikkojen aikana, kasvaa muutaman kuukauden ja pienenee sitten vähitellen.
Tavallinen luomiYleensä ruskea, pyöreä tai soikea ja tasareunainen. Harmittomat luomet eivät yleensä muutu.

Kaksi muuta asiaa sekoittuu usein kirsikkaluomeen. Kolhun jälkeen ihoon tuleva pieni verenpurkauma tai verirakkula on tummanpunainen tai musta ja häviää viikoissa, kun taas kirsikkaluomi pysyy. Seborrooinen keratoosi tai ihoroikale voi olla ihonvärinen tai vaalea, mutta kummassakaan ei ole verisuonimuutoksen kirkasta punaista väriä.

Milloin lääkäriin?

Kirsikkaluomet eivät itsessään vaadi lääkärikäyntiä. Näytä täplä viipymättä, lähiviikkojen aikana terveyskeskuksessa tai työterveydessä, jos:

  • täplä on muuttanut kokoaan, muotoaan tai väriään, tai sen reuna on epätasainen;
  • täplä on muuttunut mustaksi, tai yksittäinen tumma täplä on ilmaantunut muiden joukkoon;
  • täplä vuotaa ilman kolhua tai vuotaa, rupeutuu tai on haavalla viikkoja;
  • punainen kyhmy on uusi ja kasvaa (punainen, koholla, äskettäin muuttunut).

Tällaisessa tilanteessa ensimmäinen osoite on oma lääkäri, ei etäkonsultaatio, koska muutos on katsottava dermatoskoopilla paikan päällä.

Kiireettömästi neuvoa kannattaa kysyä terveyskeskuksesta, työterveydestä tai ihotautilääkäriltä, jos kymmeniä uusia täpliä on ilmaantunut muutamassa viikossa, jos rintaliivien olkain, vyö, kaulus tai partakone hankaa täplää niin, että se vuotaa toistuvasti, tai jos et ole varma, mikä täplä on.

Jos raapaistu täplä vuotaa niin, ettei vuoto lakkaa tukevalla painamisella, ota yhteyttä päivystykseen. Virka-ajan ulkopuolella neuvoo Päivystysapu 116 117 (ei Ahvenanmaalla).

Miten kirsikkaluomi todetaan?

Useimmiten ihotautilääkäri tunnistaa kirsikkaluomen katsomalla, eikä tutkimuksia tarvita. Diagnoosi voidaan varmistaa dermatoskoopilla, valolla varustetulla suurentavalla tutkimuslaitteella. Siinä kirsikkaluomessa näkyy tyypillisesti pyöreitä punaisia tai violetteja alueita, joita erottavat vaaleat juovat. Muu väri, kuten ruskea, tai muutoksen läpi kulkevat suonet ovat varoitusmerkkejä, jotka nostavat melanooman mahdollisten vaihtoehtojen joukkoon.

Koepala otetaan vain epäselvissä tapauksissa, tyypillisesti mustasta tai nopeasti kasvavasta kyhmystä. Mikroskoopissa näkyy rykelmä pieniä laajentuneita verisuonia ihon pintakerroksessa. Tyypilliset punaiset täplät voidaan arvioida verkkokonsultaatiossa hyvien valokuvien perusteella. Musta, kasvava tai vuotava kyhmy on tutkittava dermatoskoopilla paikan päällä.

Tarvitseeko kirsikkaluomea hoitaa?

Ei. Koska kirsikkaluomet ovat vaarattomia, hoito on vapaaehtoista. MedlinePlusin mukaan poistoa harkitaan, jos täplä haittaa ulkonäköä tai vuotaa usein. Poistoon päädytään yleensä, kun:

  • täplä on näkyvällä paikalla ja häiritsee (kasvot, kaula, kaula-aukon alue);
  • siihen osuu toistuvasti kolhuja tai hankausta ja se vuotaa;
  • lääkäri haluaa sulkea pois melanooman, jolloin muutos poistetaan niin, että se voidaan tutkia mikroskoopilla.

Poiston tekee aina ihotautilääkäri tai kirurgi paikan päällä. Pelkästään ulkonäön vuoksi tehtävä poisto tehdään Suomessa yleensä yksityisellä puolella, koska julkinen terveydenhuolto ei poista harmittomia muutoksia kosmeettisista syistä. Verkkokonsultaatiossa voi selvittää, onko poistosta hyötyä ja mikä menetelmä sopisi sinulle.

Kirsikkaluomen poistomenetelmät

  • Sähköhyydytys (polttaminen sähköneulalla): täplä tuhotaan ohuella sähköneulalla paikallispuudutuksessa. Samalla verisuonet sulkeutuvat, minkä vuoksi menetelmä sopii verisuonimuutoksille.
  • Verisuonilaser: veren punainen väriaine hemoglobiini imee laservalon, joka kuumentaa ja sulkee suonet. Pulssivärilaser on verisuonimuutosten tavallinen valinta. Siitä jää mustelma pariksi viikoksi ja joskus ohimenevä värimuutos, mutta arpia tulee harvoin.
  • Nestetyppijäädytys: yksinkertainen ja melko turvallinen, mutta sen voi joutua toistamaan, ja se voi jättää vaalean jäljen, mikä näkyy erityisesti tummalla iholla. Sitä ei käytetä täplään, jonka diagnoosi on vielä epävarma.
  • Höyläys: täplä leikataan ihon tasolta paikallispuudutuksessa ja lähetetään laboratorioon. Tikkejä ei tarvita, ja haava rupeutuu ja paranee muutamassa viikossa. Tämä on oikea menetelmä silloin, kun muutos on tutkittava, esimerkiksi musta tai epätyypillinen kyhmy.

Kaikkien menetelmien jälkeen kohtaan tulee pieni rupi, joka irtoaa viikossa tai kahdessa. Poisto ei yleensä jätä arpea (MedlinePlus), mutta arpi on mahdollinen. Asianmukaisesti poistettu kirsikkaluomi ei yleensä kasva takaisin samaan kohtaan, mutta uusia voi tulla muualle, ja joskus poistettu täplä palaa. Vaalea tai tumma jälki on tavallinen haitta, ja se näkyy enemmän ruskealla ja tummalla iholla.

Mitä ei pidä tehdä

  • Älä poista kirsikkaluomea itse. Leikkaaminen, polttaminen, sitominen tai verkosta tilattu ”luomenpoistokynä” voi aiheuttaa pitkittyneen verenvuodon, tulehduksen ja arven (Cleveland Clinic). Samalla tuhoutuu juuri se kudos, jota lääkäri tarvitsisi, jos täplä ei olisikaan kirsikkaluomi.
  • Jos täplä vuotaa raapaisun tai parranajon jälkeen, paina sitä puhtaalla liinalla tai sideharsolla, kunnes vuoto lakkaa. Puhdista kohta ja peitä se laastarilla kuten pieni haava. Jos käytät verenohennushoitoa, vuoto voi kestää pidempään.
  • Älä odota aurinkosuojan ehkäisevän niitä. Aurinkosuoja on iholle tärkeä muista syistä, mutta kirsikkaluomia tulee myös peitetylle iholle, eikä mikään ehkäisykeino ole täysin tehokas.

Häviävätkö kirsikkaluomet itsestään?

Lähes koskaan. Kerran syntynyt kirsikkaluomi pysyy, ja uusia tulee yleensä ajan myötä lisää. Poikkeus ovat osa raskauden aikana ilmaantuneista täplistä, jotka voivat pienentyä tai hävitä synnytyksen jälkeen. Jos täplä häviää, se ei ole huolestuttavaa. Jos se muuttuu jollakin muulla tavalla, näytä se lääkärille.

Mitä tehdä nyt?

Musta, kasvava, vuotava tai muista poikkeava täplä on näytettävä viipymättä, lähiviikkojen aikana, terveyskeskuksessa tai työterveydessä, jossa se voidaan tutkia dermatoskoopilla. Jos sinulla on tavallisia punaisia täpliä ja olet epävarma niiden laadusta, voit lähettää kuvat ja lyhyen kuvauksen iDerman ihotautilääkärille. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa). Ihotautilääkäri arvioi, ovatko täplät kirsikkaluomia, ja kertoo, kannattaako ne poistaa ja mikä menetelmä sopisi juuri sinun ihollesi. Lue lisää siitä, miten konsultaatio toimii.

Toisen kuvan lähde: Assafn, CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons.

Usein kysytyt kysymykset

Onko kirsikkaluomi oikea luomi?
Ei. Nimestään huolimatta kirsikkaluomi ei ole pigmenttiluomi, joka syntyy ihon väriä tuottavista soluista, vaan pieni verisuonimuutos. Siksi tavallisten luomien varoitusmerkit eivät sovi siihen sellaisinaan. Kirsikkaluomen kohdalla olennaista on, pysyykö täplä samanlaisena kuin muut punaiset täplät. Yksittäinen täplä, joka muuttuu tai erottuu joukosta, on tutkittava.
Lapselle on tullut punainen, nopeasti kasvava näppylä. Onko se kirsikkaluomi?
Lapsella se on harvoin kirsikkaluomi. Muutamassa viikossa kasvava, helposti vuotava punainen näppylä esimerkiksi sormessa tai kasvoissa sopii paremmin pyogeeniseen granuloomaan, joka on hyvänlaatuinen verisuonikasvain. Terveyskirjaston mukaan se voidaan poistaa, ja alakouluikäiseltä tai nuoremmalta poistettu muutos lähetetään aina mikroskooppitutkimukseen. Näytä tällainen näppylä terveyskeskuksessa.
Mitä jos iholla on paljon pieniä tasaisia punaisia pisteitä, jotka eivät vaalene painettaessa?
Ne eivät todennäköisesti ole kirsikkaluomia, jotka ovat yleensä hieman koholla ja painuvat osittain kokoon. Tasaiset, pistemäiset punaiset tai violetit täplät voivat olla pieniä verenpurkaumia. Jos niitä ilmaantuu nopeasti ja samalla on kuumetta ja yleisvointi heikkenee, soita 112, sillä ihon verenpurkaumat voivat olla verenmyrkytyksen merkki (Terveyskylä). Ilman kuumetta ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyteen jo samana tai seuraavana päivänä, ja samana päivänä, jos myös ikenet tai nenä vuotavat, iholle tulee mustelmia tai kyseessä on lapsi.
Huulessa on tummansininen näppylä. Onko se kirsikkaluomi?
Tuskin. Kirsikkaluomia on limakalvoilla harvoin. Tummansininen, pehmeä näppylä, joka tyhjenee painettaessa, on huulessa yleensä huulikohju, kansanomaisesti ”mustikka huulessa”. Se on hyvänlaatuinen, ja Terveyskirjaston mukaan sitä voi tarvittaessa hoitaa verisuonilaserilla tai nestetyppijäädytyksellä. Jos huulen muutos on kova, haavautuu tai ei parane, näytä se lääkärille.
Pitääkö kirsikkaluomia seurata?
Varsinaista seurantaa ei tarvita. Ihoa kannattaa silti katsella silloin tällöin ja kuvata selkä ja vartalo aina samassa valossa, jolloin muutokset huomaa helpommin. Kun täpliä on paljon, on tärkeintä huomata se yksi, joka poikkeaa muista tai on uusi ja kasvaa.
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Eglė Zinkevičienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.