IhosairaudetHyönteisten puremat ja pistot: luteet, kirput, hyttyset ja ampiaiset

Hyönteisten puremat ja pistot: luteet, kirput, hyttyset ja ampiaiset

Hyönteisten puremat ja pistot ovat Suomessa kesän arkea, ja useimmat niistä paranevat itsestään muutamassa päivässä. Luteen ja kirpun puremia tulee kuitenkin lisää niin kauan kuin hyönteisten lähdettä ei ole löydetty, ja ampiaisen tai mehiläisen pisto voi herkistyneelle aiheuttaa hengenvaarallisen allergisen reaktion.

Purema vai pisto?

Purema syntyy, kun hyönteinen imee verta ja sen sylkeä pääsee ihoon. Näin tekevät hyttyset, mäkärät, polttiaiset, paarmat, hirvikärpäset, kirput ja luteet. Pisto taas on puolustusta: ampiainen, mehiläinen tai kimalainen pistää ihoon myrkkyä. Kummassakin tapauksessa iho punoittaa, kutisee ja turpoaa, ja pisto lisäksi sattuu.

Reaktion voimakkuus riippuu hyönteisestä, ihoon päässeen syljen tai myrkyn määrästä, pureman paikasta ja ihmisen herkkyydestä. Hyttyset ovat Suomessa yleisimmät ihoreaktioita aiheuttavat lentävät hyönteiset. Lähes kaikki suomalaiset herkistyvät hyttysenpistoille, ja noin joka kymmenes reagoi niihin voimakkaasti (Terveyskirjasto). Lapsille voi kehittyä puremista niin sanottu nokkosjäkälä: kutisevia, kiinteitä näppylöitä, jotka kestävät viikkoja; kutina ja näppylät palaavat jokaisen uuden pureman jälkeen.

Punkit eli puutiaiset eivät ole hyönteisiä vaan hämähäkkieläimiä. Niiden puremaa käsitellään silti tässä, koska se sekoitetaan usein hyönteisenpuremaan.

Punoittava, turvonnut hyönteisenpurema lapsen niskassaHajanaisia punaisia hyönteisenpuremia lapsen säärissä ja jalkaterissäKutisevia punaisia paukamia jonoissa ja ryhmissä selässä, sopii luteen puremiinRunsaasti punaisia puremia säärissä ja jalkaterissä

Miltä eri hyönteisten puremat näyttävät?

Yksittäisestä puremasta on harvoin mahdollista sanoa varmasti, mikä hyönteinen sen teki: useimmat ovat pieniä, punaisia ja kutisevia paukamia. Enemmän kertovat puremien sijainti ja ryhmittyminen sekä se, milloin ne ilmestyvät (Terveyskirjasto).

Mikä puriMiltä näyttääMissä tavallisimminTunnusomaista
HyttynenPieni, koholla oleva, kutiseva paukamaPaljaat ihoalueetPaukama häviää muutamassa tunnissa, mutta tilalle voi tulla kutiseva näppy, joka kestää päiviä
MäkäräPieni verenpurkauma, jonka ympärillä on punoittava, hieman turvonnut alueMyös vaatteiden alla, sillä mäkärät ryömivät vaatteiden alleReaktio voi olla pitkäkestoinen
PolttiainenParin millimetrin kokoinen puremakohtaPaljaat alueet ja vaatteiden allaPolttelee voimakkaasti
PaarmaLaaja, turvonnut paukama, jonka keskellä on vetistävä näppyläPaljaat alueetVoi aiheuttaa myös nokkosihottumaa ja laajaa turvotusta
HirvikärpänenPieniä punoittavia kyhmyjäHiuspohja, niska ja vaatteiden allaLoppukesällä ja syksyllä hirvialueilla; kyhmyt kestävät viikkoja
KirppuPieniä, voimakkaasti kutisevia punaisia näppylöitä rykelmänä tai jononaUsein sääret ja nilkatLähteenä lemmikki tai linnunpönttö; lintukirppujen puremia eniten keväällä
LudeKookkaita, kutisevia paukamia, usein jonossaNukkuessa paljaana olevat alueetHuomataan aamulla; tummia ulostepilkkuja patjassa ja vuodevaatteissa
Ampiainen, mehiläinen, kimalainenÄkillinen kipu, punoitus ja turvotusMissä tahansa, usein kädet ja kasvotMehiläisen pistin jää ihoon, ampiaisen ei
Punkki (ei hyönteinen)Ihoon kiinnittynyt punkki; myöhemmin laajeneva punoitus tai rengasKainalot, nivuset, polvitaipeet, lapsilla päänahkaLaajeneva punoitus yli viikon kuluttua puremasta viittaa borrelioosiin
Luteen puremia ranteessa ja kyynärvarressa: kutisevia punertavia näppylöitä yhdessä jonossaKirpun puremia säären alaosassa ja nilkassa: pieniä punaisia pisteitä ryhminä polven alapuolella

Kuvalähteet: luteen puremat ranteessa – Oliver Arend, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons; kirpun puremat säären alaosassa – Maslesha, CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons.

Luteen puremat: tunnistaminen ja toimet

Luteet eli lutikat ovat viime vuosina lisääntyneet Suomessa etenkin matkailun myötä. Ne kulkeutuvat koteihin matkalaukkujen ja vanhojen huonekalujen mukana, piiloutuvat päiväksi esimerkiksi jalkalistojen taakse tai huonekaluihin ja imevät verta yleensä yöllä (Terveyskirjasto). Puremakohtiin tulee punoitusta, turvotusta ja kutisevia paukamia, joskus rakkuloitakin. Kookkaat puremajäljet ovat usein jonossa tai ryhmässä niillä alueilla, jotka jäävät nukkuessa peiton ulkopuolelle, kuten kasvoissa, kaulalla, käsivarsissa ja hartioilla.

Puremareaktion paraneminen kestää useita viikkoja, ja raapiminen pitkittää sitä ja voi altistaa ihotulehdukselle. Uusia puremia tulee niin kauan kuin luteita on asunnossa. Luteet tunnistaa niiden jättämistä tummista ulostepilkuista patjan saumoissa, sängyn rungossa ja jalkalistojen tuntumassa. Luteet eivät kerro huonosta siisteydestä, sillä ne kulkeutuvat paikasta toiseen matkatavaroiden ja huonekalujen mukana.

Luteiden hävittämiseen tarvitaan tuholaistorjuntayritys, ja yleensä koko rakennus on käsiteltävä samalla kertaa. Kerrostalossa kannattaa siksi ilmoittaa luteista isännöitsijälle.

Kirpun puremat

Eläinten, kuten lintujen, koiran ja kissan, kirput purevat myös ihmistä, mutta ne eivät jää asumaan ihmisen iholle. Lintukirppuja on etenkin linnunpöntöissä ja lintulaudoilla, ja niiden puremia nähdään eniten keväisin. Kirpunpuremat näkyvät yleensä pienenä rykelmänä tai jonona (Terveyskirjasto). Koska kirppu hyppää lattialta tai matolta, puremat ovat usein polvien alapuolella, säärissä ja nilkoissa.

Herkistyneille, varsinkin lapsille, kirppujen puremat voivat aiheuttaa muutaman viikon kestävää, voimakkaasti kutisevaa nokkosjäkälää. Uudet näppylät ilmaantuvat muutaman päivän välein, ja uusi purema voi aktivoida vanhatkin. Raapiminen voi johtaa ihon bakteeritulehdukseen. Lemmikin kirppujen munat ja toukat kerääntyvät mattoihin, huonekalujen saumoihin ja eläimen makuupaikkaan, joten pelkkä eläimen hoitaminen ei riitä.

Punkin purema ja borrelioosi

Punkki ei pure ja lähde, vaan kiinnittyy ihoon tunneiksi tai päiviksi. Se poistetaan mahdollisimman pian: punkista otetaan sormilla tai punkkipihdeillä kiinni mahdollisimman läheltä ihoa, ja se vedetään ulos varovasti kiertäen (Terveyskirjasto). Lievä punoitus ja kutina puremakohdassa ensimmäisinä päivinä ovat tavallisia.

Huomiota kannattaa kiinnittää punoitukseen, joka alkaa laajeta viikon tai parin kuluttua puremasta ja on yleensä läpimitaltaan yli 5 cm. Se on varhaisen borrelioosin merkki ja vaatii bakteereihin tehoavan hoidon, joten silloin on aina syytä hakeutua lääkärin arvioon. Puremakohdasta voi myös lähettää kuvan punkin pureman ja borrelioosin arviointiin. Jos punkin pureman jälkeen nousee kuume ja tulee niskan jäykkyyttä, kova päänsärky, sekavuutta tai halvausoireita, kyse voi olla aivotulehduksesta, ja silloin soitetaan heti 112.

Mikä lisää puremia?

  • Ulkoilu: etenkin vesistöjen, kosteikkojen ja metsän läheisyydessä sekä aamu- ja iltahämärässä.
  • Lämpö ja hiki: hyttysiä houkuttelevat kehon lämpö, uloshengityksen hiilidioksidi ja hien haju.
  • Tumma vaatetus ja liike: ne houkuttelevat hirvikärpäsiä (Terveyskirjasto).
  • Lemmikit ja linnut: lemmikin turkki, jossa on kirppuja, sekä linnunpöntöt ja lintulaudat.
  • Matkat: yöpyminen vieraissa sängyissä sekä käytetyt huonekalut ja patjat, joiden mukana luteet kulkevat.

Voimakkaiden reaktioiden riski on suurempi lapsilla ja niillä, jotka ovat aiemmin saaneet voimakkaan reaktion pistosta.

Oireet

Tavallinen purema on yksi tai muutama kutiseva paukama kohdassa, johon hyönteinen pääsi. Hyttysenpiston välitön reaktio on nokkospaukama, joka häviää muutamassa tunnissa. Viivästyneessä reaktiossa kutiseva näppy syntyy parin tunnin kuluttua ja voi kestää useita päiviä (Terveyskirjasto). Pureman keskelle voi tulla pieni rakkula tai verenpurkauma, ja rikki raavitut puremat muuttuvat pieniksi haavoiksi.

  • Ampiaisen ja mehiläisen pisto: heti voimakas kipu, sitten punoitus ja turvotus. Myrkkyreaktio on paikallinen ja häviää yleensä parissa vuorokaudessa. Osalla turvotus leviää laajalle pistokohdan ympäristöön. Tällainen voimakas paikallisreaktio on kiusallinen, mutta se ei ole anafylaksia.
  • Luteen puremat paranevat hitaasti, useiden viikkojen aikana.
  • Lapsen nokkosjäkälä näkyy viikkoja kestävinä, uusiutuvina kutisevina näppylöinä.

Anafylaksia eli vaikea yleistynyt allerginen reaktio alkaa tavallisesti kämmenten, hiuspohjan ja huulten voimakkaalla kutinalla. Muutamassa minuutissa koko iholle nousee nokkospaukamia, huulet ja silmäluomet turpoavat, kurkkua kuristaa, ääni käheytyy ja hengitys voi vinkua. Vatsaa voi kouristaa, ja oksentelua tai ripulia voi esiintyä. Reaktio alkaa yleensä alle puolessa tunnissa piston jälkeen.

Milloin hoitoon?

Hätänumeroon 112 soitetaan heti, jos:

  • pisto osui suuhun tai nieluun;
  • huulet, kieli, nielu tai kaula turpoavat, tai nieleminen vaikeutuu;
  • hengittäminen vaikeutuu, hengitys vinkuu tai ääni käheytyy äkillisesti;
  • koko iholle nousee nopeasti nokkospaukamia ja samalla tulee huono olo, huimausta tai heikotusta;
  • iho, huulet tai kieli muuttuvat sinertäviksi, harmaiksi tai kalpeiksi;
  • pistetty on sekava, pyörtyy tai ei herää kunnolla, tai lapsi on veltto eikä reagoi tavalliseen tapaan;
  • kasvojen ja kaulan alueella on useita pistoja.

Onko käytössä oma autoinjektori (ensiapukynä)? Se pistetään ensin reiden ulkosivun lihakseen, tarvittaessa vaatteiden läpi, ja heti sen jälkeen soitetaan 112. Odotellessa maataan selällään jalat koholla. Jos hengittäminen on vaikeaa, ollaan puoli-istuvassa asennossa. Vaikean reaktion jälkeen tarvitaan aina päivystyksellinen lääkärin arvio, vaikka oireet helpottaisivat, sillä osalla oireet palaavat muutaman tunnin kuluttua (Terveyskirjasto).

Terveydenhuoltoon otetaan yhteyttä vielä samana päivänä, jos:

  • kasvojen tai kaulan iholla (ei suun sisällä tai nielussa) on yksittäinen pisto tai purema ilman hengitysoireita, tai pistoja on useita missä tahansa kehon osassa;
  • pistetty on pieni lapsi;
  • aiemmin on ollut vakava reaktio pistoon, vaikka nyt ei vielä olisi oireita;
  • purema- tai pistokohta tulehtuu: kuumotus, punoitus ja turvotus lisääntyvät, kohdasta tulee märkää tai punoitus leviää;
  • pureman jälkeen nousee kuume ja iho punoittaa, kuumottaa ja aristaa laajenevalla alueella. Silloin hakeudutaan päivystykseen jo samana päivänä. Alle 3 kuukauden ikäinen kuumeinen vauva viedään aina suoraan päivystykseen.

Päivystysapu 116 117 neuvoo ympäri vuorokauden (ei käytössä Ahvenanmaalla).

Jos pistosta seurasi pelkkä voimakas paikallinen turvotus tai muutama nokkospaukama muualla ilman huonoa oloa ja oireet helpottavat nopeasti, päivystykseen ei tarvitse lähteä. Jos oireet lisääntyvät, soitetaan 112. Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua kiireettömästi seuraavien viikkojen aikana arvioon allergiatutkimusten ja ensiapuvalmiuden tarpeesta. Ihotautilääkärin arvio auttaa myös, jos ihottuma ei parane itsehoidolla, puremia tulee jatkuvasti lisää tai on epäselvää, mikä puree.

Miten puremat tunnistetaan?

Lääkäri tunnistaa puremat yleensä niiden ulkonäön, sijainnin ja ryhmittymisen perusteella. Hän kysyy, missä on oleskeltu (luonnossa, matkalla, uudessa yöpaikassa), onko kotona lemmikkejä tai pihalla linnunpönttöjä, ilmestyvätkö puremat aamuisin ja näkyykö vuodevaatteissa tummia pilkkuja. Varmin todiste on löytynyt hyönteinen. Jos epäillään ampiais- tai mehiläismyrkkyallergiaa, voidaan tehdä allergiatestejä. Koepala tarvitaan harvoin.

Puremat erotetaan muista samannäköisistä ihottumista, joita ovat syyhy, atooppinen ihottuma, kosketusihottuma, karvatupen tulehdus, nokkosihottuma, virusihottumat ja lapsilla vesirokko. iDerman ihotautilääkäri arvioi kuvista ja oireiden kuvauksesta puremien tyypin, reaktion voimakkuuden ja mahdolliset tulehduksen merkit ja laatii hoitosuunnitelman. Vaikea reaktio tai selvä tulehdus vaatii lääkärin tutkimuksen terveyskeskuksessa tai päivystyksessä.

Hoito

Hoidon tavoitteena on lievittää kutinaa, kipua ja turvotusta ja estää tulehdus.

Ensiapu:

  • Piston jälkeen siirrytään kauemmas hyönteisistä.
  • Ihoon jäänyt mehiläisen pistin poistetaan mahdollisimman nopeasti pyyhkäisemällä esimerkiksi kynnellä tai terävällä esineellä, jottei myrkkypussin koko sisältö ehdi siirtyä ihoon (Terveyskirjasto). Ampiaisen pistin ei jää ihoon.
  • Pistokohtaan laitetaan kylmä kääre tai kankaaseen kääritty kylmäpussi.
  • Raaja, jossa pisto on, asetetaan lepoon, ja turvonnut käsi tai jalka pidetään koholla.
  • Jos pisto osui käteen, sormukset otetaan pois heti, ennen kuin sormet turpoavat.

Kutina ja kipu:

  • Raapimista vältetään, koska se lisää tulehduksen ja arpien riskiä. Kynnet pidetään lyhyinä, ja pienelle lapselle voi yöksi pukea ohuet puuvillakäsineet.
  • Kylmäkääreet lievittävät kutinaa ja kipua.
  • Jos kutina on voimakasta tai paukama suuri, ihotautilääkäri voi suositella kutinaa ja tulehdusta lievittävää voidetta. Laajoissa reaktioissa ja lapsen nokkosjäkälässä lääkäri voi suositella myös sisäistä kutinaa hillitsevää hoitoa.

Ihon suojaaminen: kuiva iho rasvataan päivittäin perusvoiteella, varsinkin jos on atooppinen iho. Paukaman voi peittää puhtaalla laastarilla tai sidoksella, jos sitä tulee raavittua tai vaatteet hankaavat sitä.

Tulehtunut purema: jos kohta muuttuu yhä punaisemmaksi, kuumemmaksi ja kipeämmäksi, siitä tulee märkää tai nousee kuume, iho on näytettävä lääkärille. Tulehtunut purema voi johtaa märkärupeen tai ruusuun, jotka tarvitsevat bakteereihin tehoavaa hoitoa.

Toistuvat tai voimakkaat reaktiot: jos voimakkaita paikallisreaktioita tulee toistuvasti, lapsella on pitkittynyt nokkosjäkälä tai pistosta on aiemmin seurannut vaikea reaktio, ihotautilääkäri laatii suunnitelman ja kertoo, kannattaako allergiatutkimuksia pyytää terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Vaikeasti ampiais- tai mehiläisallergiselle voidaan antaa siedätyshoitoa. Voimakkaita reaktioita saavan kannattaa pitää autoinjektori aina mukanaan, myös siedätyshoidon jälkeen, sekä SOS-passi, johon allergia on merkitty.

Puremien ehkäisy

  • Vaatetus: luonnossa pitkähihainen paita, pitkät housut ja umpinaiset kengät, punkkimaastossa kumisaappaat. Vaalea vaatetus auttaa huomaamaan punkit.
  • Hyttyskarkotteet: ne tehoavat hyvin hyttysiin, kun niitä käytetään pakkauksen ohjeen mukaan, mutta eivät ampiaisiin, mehiläisiin eivätkä hirvikärpäsiin. Lapsille ja raskaana oleville valitaan heille tarkoitettu tuote.
  • Hirvikärpäset: aukeilla, tuulisilla paikoilla niitä on vähemmän, ja metsään kannattaa mennä aikaisin aamulla, kun on viileää.
  • Punkit: koko iho tarkistetaan illalla, jos punkin purema on ollut mahdollinen. Lapsilta tutkitaan myös päänahka.
  • Esteet: hyttysverkot ikkunoihin ja oviin sekä verkko sängyn päälle matkoilla.
  • Koti ilman kirppuja: matot, jalkalistat ja huonekalujen saumat imuroidaan säännöllisesti, ja lemmikin makuupaikka ja peitot pestään kuumassa. Lemmikki hoidetaan kirppuja vastaan eläinlääkärin ohjeen mukaan. Linnunpönttöjen ja lintulautojen läheisyydessä keväällä tulleet puremat viittaavat lintukirppuihin.
  • Matkat ja luteet: perillä tarkistetaan patjan saumat ja sängynpääty, ja matkalaukku pidetään telineellä eikä sängyllä tai lattialla. Kotona matkalaukku tarkistetaan ja vaatteet pestään kuumassa. Käytettyjä patjoja ei kannata tuoda kotiin.

Mitä tehdä pureman tai piston jälkeen?

  • Jos pisto osui suuhun tai nieluun, kasvot tai nielu turpoavat, hengittäminen vaikeutuu tai alkaa huimata, käytetään oma autoinjektori, jos se on, ja soitetaan heti 112.
  • Muuten pistokohta jäähdytetään, mehiläisen pistin pyyhkäistään pois ja raapimista vältetään. Punkki poistetaan, ja pureman päivämäärä kirjataan muistiin.
  • Seuraavina päivinä seurataan, pieneneekö paukama vai ilmaantuuko tulehduksen merkkejä: kipu lisääntyy, punoitus laajenee tai nousee kuume.
  • Jos puremia tulee jatkuvasti lisää, ihottuma ei parane tai on epäselvää, mikä puree, kannattaa ottaa hyvässä valossa lähikuva ja kauempaa otettu kuva ja lähettää ne etäkonsultaatiossa iDerman ihotautilääkärille. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa), myös lapsen puremista.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko hyttysenpistosta saada taudin Suomessa?
Harvoin. Suomessa hyttyset voivat levittää jänisruttoa (tularemiaa) ja pogostantautia eli nivelrokkoa. Muualla maailmassa hyttyset levittävät esimerkiksi malariaa ja denguekuumetta. Jos matkan jälkeen nousee kuume, lääkärille kannattaa kertoa, missä on matkustanut.
Miksi hyttysenpistot kutisevat alkukesällä enemmän kuin loppukesällä?
Pistoreaktiot ovat voimakkaimmillaan hyttyskauden alussa. Kesän kuluessa iho tottuu pistoihin ja reaktiot heikkenevät, mutta herkkyys palaa talven aikana. Reaktiot vaihtelevat myös hyttyslajin mukaan, ja Suomessa lajeja on noin neljäkymmentä.
Levittävätkö luteet tai kirput tauteja?
Eivät. Luteet ja eläinten kirput eivät levitä tauteja ihmisiin. Haitat ovat kutina, huono uni ja huoli, ja rikki raavitut puremat voivat tulehtua. Luteiden puremia tulee lisää niin kauan kuin luteita on asunnossa, joten ne kannattaa hävittää tuholaistorjunnan avulla mahdollisimman pian.
Onko ampiaisallergia sama asia kuin mehiläisallergia?
Ei yleensä. Ampiaisen myrkylle herkistyneet eivät tavallisesti reagoi voimakkaasti mehiläisen pistoon, eivätkä mehiläisallergiset ampiaisen pistoon. Aikuisista muutamalla prosentilla on mehiläis- tai ampiaisallergia. Kimalaisallergia on hyvin harvinainen. Allergiatesteillä selvitetään, kumman hyönteisen myrkylle on herkistynyt.
Onko hirvikärpäsen purema vaarallinen?
Ei. Hirvikärpänen ei levitä ihmisiin tarttuvia tauteja eikä pysty elämään ihmisessä. Herkistyneelle sen puremista tulee kuitenkin punoittavia, kutisevia kyhmyjä, jotka voivat kestää viikkoja, pisimmillään kuukausia. Hiuksiin tarttunut hirvikärpänen irtoaa kammalla tai pinseteillä, eivätkä hyönteiskarkotteet tehoa siihen.
Jääkö puremista jälkiä iholle?
Tulehduksen jälkeen iholle voi jäädä ruskeita tai punertavia läiskiä, varsinkin jos puremia on raavittu. Syvälle raavitut näppylät voivat jättää vaaleita arpia. Värimuutokset haalistuvat yleensä viikkojen tai kuukausien kuluessa. Raapimisen välttäminen on paras tapa ehkäistä jälkiä.
Miksi lapsi saa puremista ihottumaa, vaikka muilla perheenjäsenillä ei ole oireita?
Lapsi on usein herkistynyt hyönteisen, esimerkiksi kirpun, puremille, ja hänelle kehittyy nokkosjäkälä, kun aikuiset eivät reagoi samoihin puremiin näkyvästi. Herkkyys vähenee kuukausien tai vuosien kuluessa, kun elimistö tottuu puremiin. Ihottuma voi parantua lomalla tai muuton jälkeen, mikä viittaa siihen, että puremien lähde on kotona.
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Andra Šukienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.