IhosairaudetHerpes simplex: huuliherpes ja sukuelinherpes – oireet, tarttuminen ja hoito

Herpes simplex: huuliherpes ja sukuelinherpes – oireet, tarttuminen ja hoito

Herpes on herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttama ihon ja limakalvojen tulehdus. Huulessa se tunnetaan huuliherpeksenä eli yskänrokkona, sukuelinten alueella sukuelinherpeksenä eli genitaaliherpeksenä. Ensin iho kihelmöi tai kirvelee, sitten nousee ryhmä pieniä, kipeitä rakkuloita, jotka rupeutuvat muutamassa päivässä. Virus jää elimistöön pysyvästi ja voi aktivoitua uudelleen. Useimmiten herpes on lievä ja paranee itsestään. Kiireellistä apua tarvitaan, jos herpekseen liittyy silmäoireita, jos vastasyntynyt sairastuu tai jos rakkuloita leviää atooppiseen ihottumaan.

Mikä herpes on?

Herpes simplex -virusta on kahta tyyppiä:

  • HSV-1 aiheuttaa useimmiten huuliherpeksen sekä rakkulat suussa, sen ympärillä ja kasvoissa. Suuseksin kautta se voi tarttua myös sukuelimiin.
  • HSV-2 aiheuttaa useimmiten sukuelinherpeksen ja vain harvoin oireita suun alueella.

Terveyskirjaston mukaan nykyään jopa kolmannes sukuelinherpestartunnoista on HSV-1:n aiheuttamia. Aikuisista 40–50 %:lla on HSV-1-tartunta ja noin 20 %:lla suomalaisista HSV-2-tartunta. HSV-2-tartunnan saaneista vain pieni osa oireilee. Ensitartunta on usein oireeton, joten moni kantaa virusta tietämättään.

Tartunnan jälkeen virus kulkeutuu hermosäiettä pitkin hermosolmukkeeseen ja jää sinne piilevänä. Kun se aktivoituu, se kulkee hermoa pitkin takaisin ihoon tai limakalvolle. Siksi herpes uusii yleensä samalle alueelle kuin aiemmin. Aktivoitunut virus voi myös erittyä iholle ilman näkyviä oireita.

Miten herpes tarttuu?

Virusta on rakkuloiden nesteessä, syljessä ja sukuelinten eritteissä. Se tarttuu suorassa iho- tai limakalvokosketuksessa:

  • suudellessa ja muussa läheisessä kosketuksessa sekä käsien välityksellä;
  • yhteisten astioiden, juomapullojen, hammasharjan, pyyhkeen tai huulirasvan kautta, kun toisella on huuliherpes;
  • seksissä, myös suuseksissä: huuliherpes voi tarttua kumppanin sukuelimiin ja päinvastoin;
  • kamppailulajeissa ihokosketuksessa, esimerkiksi painissa (herpes gladiatorum).

Tartuttavuus on suurimmillaan, kun rakkuloita alkaa muodostua ja kun ne rikkoutuvat. Herpeksen voi kuitenkin saada myös ihmiseltä, jolla ei sillä hetkellä ole näkyviä rakkuloita.

Piilevän viruksen aktivoitumista edistävät esimerkiksi:

  • vilustuminen, kuume ja muut infektiot;
  • auringon ultraviolettisäteily ja solarium, myös tuuli ja pakkanen;
  • voimakas stressi, väsymys ja univaje;
  • kuukautiset;
  • huulten tai suun alueen toimenpiteet ja ihovauriot;
  • heikentynyt vastustuskyky, esimerkiksi syöpähoitojen tai puolustusjärjestelmää lamaavan hoidon vuoksi.
Huuliherpes ylähuulessa: turvonnut, punoittava kohta, jossa on kellertäviä rupiaHerpes ihopoimussa: tiiviisti ryhmittyneitä pieniä rakkuloita punoittavalla ihollaKaaviokuva: sukuelinherpeksen rakkulat sijoittuvat sukuelinten ja nivusten alueelle (korostettu)Sormen herpes: rakkuloita ja turvotusta lapsen sormenpäässä

Oireet

Ensitartunnan oireet alkavat yleensä noin viikon kuluessa tartunnasta, sukuelinherpeksessä keskimäärin 4–7 vuorokauden kuluttua. Ensimmäinen kerta on usein rajumpi kuin myöhemmät uusiutumat.

Ennen rakkuloita voi tuntua:

  • kihelmöintiä, pistelyä tai kiristystä;
  • kutinaa tai kirvelyä;
  • kipua tai arkuutta;
  • varsinkin ensimmäisellä kerralla lämpöilyä, lihassärkyä ja sairaudentunnetta;
  • suurentuneita, aristavia imusolmukkeita kaulalla tai nivusissa.

Tuntien kuluessa tai viimeistään seuraavana päivänä ilmaantuu:

  • punoitusta ja turvotusta;
  • ryhmä pieniä rakkuloita, joissa on kirkasta tai sameaa nestettä;
  • kipeitä haavaumia, kun rakkulat puhkeavat;
  • lopuksi rupia, jotka irtoavat itsestään, yleensä arpia jättämättä.

Kuinka kauan herpes kestää? Uusiutuva huuliherpes paranee yleensä itsestään 1–2 viikossa. Ensimmäisen sukuelinherpeksen oireet kestävät 2–3 viikkoa. Terveyskirjaston mukaan sukuelinherpes uusiutuu noin 80 %:lla ensimmäisen kerran sairastaneista, mutta uusiutumat ovat lievempiä ja paranevat noin viikossa. Heikentyneen vastustuskyvyn yhteydessä paraneminen voi kestää pidempään.

Huuliherpes voi tehdä syömisestä ja puhumisesta kivuliasta. Sukuelinherpes voi aiheuttaa kirvelyä virtsatessa, ja ensimmäiseen kertaan liittyy usein virtsaamisvaikeuksia. Lapsilla ensitartunta voi aiheuttaa kuumeisen suutulehduksen, jossa ikeniin ja suun limakalvoille nousee lukuisia kipeitä, nopeasti haavautuvia rakkuloita.

Missä herpestä esiintyy? Useimmiten huulissa, sierainaukoissa ja muualla kasvoissa sekä sukuelinten alueella. Herpes voi kuitenkin tulla mihin tahansa kohtaan, josta virus on päässyt ihoon: sormeen, poskeen, leukaan, pakaraan tai reiteen. Sormen herpestä luullaan joskus märkäruveksi. Jos virus pääsee silmään, siitä voi tulla sarveiskalvon tulehdus (herpeskeratiitti), joka voi heikentää näköä. Sen oireita ovat toispuolinen silmäkipu, roskan tunne, vetistys, punoitus, valonarkuus ja näön heikkeneminen.

Kuinka kauan herpes tarttuu? Eniten silloin, kun rakkulat muodostuvat ja puhkeavat. Kun ne ovat kuivuneet ruvelle, tartuttavuus vähenee selvästi. Virusta voi kuitenkin erittyä myös uusiutumien välillä ilman näkyviä muutoksia.

Kenelle herpes voi olla vaarallinen?

Useimmille herpes on kiusallinen mutta ei vaarallinen. Joillekin se voi kuitenkin aiheuttaa vakavan taudin:

  • Vastasyntyneet. Vastasyntyneen puolustuskyky on vielä kehittymätön, ja hän voi sairastua nopeasti vakavasti. NHS:n mukaan vauvalla ei usein ole lainkaan herpekselle tyypillisiä rakkuloita, joten yleisvointia on seurattava tarkasti. Jos sinulla on huuliherpes, älä suukota vauvaa, pese kädet ennen kuin kosket häneen ja peitä rakkulat.
  • Ihmiset, joiden vastustuskyky on heikentynyt, esimerkiksi syöpähoitojen tai elinsiirron vuoksi. Herpes voi heillä levitä laajalle ja kestää pitkään.
  • Atooppista ihottumaa sairastavat. Herpes voi levitä laajalle ihottuma-alueelle. Tätä kutsutaan nimellä eczema herpeticum: kasvoille tai muualle iholle nousee pieniä, nopeasti rupeutuvia rakkuloita, ja olo on kuumeinen ja huono. Lue lisää ihottuman hoidosta.
  • Raskaana olevat, jotka saavat ensimmäisen sukuelinherpeksen loppuraskaudessa. Virus voi tarttua vauvaan synnytyksessä. Jos herpes on ollut jo ennen raskautta ja uusii raskauden aikana, vastasyntyneen riski on pieni, koska äidin vasta-aineet suojaavat.

Milloin hoitoon?

Soita heti hätänumeroon 112, jos:

  • aikuinen tai lapsi muuttuu äkillisesti sekavaksi tai uneliaaksi, saa kouristuskohtauksen, puhe muuttuu epäselväksi tai toinen puoli kehosta heikkenee, varsinkin kuumeen ja päänsäryn yhteydessä. Herpes on Suomessa tärkein aivotulehduksen aiheuttaja, eikä huuliherpestä tarvitse näkyä;
  • vauva on veltto, vaikea herättää, ei reagoi tavalliseen tapaan, hengittää tiheästi tai vaivalloisesti, saa kouristuksen, iho tai kieli sinertää tai hänelle tulee ihottuma, joka ei häviä painettaessa lasilla;
  • silmä on kipeä ja näkö heikkenee äkillisesti.

Hakeudu päivystykseen samana päivänä (virka-ajan ulkopuolella neuvoo Päivystysapu 116 117, ei Ahvenanmaalla), jos:

  • vastasyntyneellä on rakkuloita suussa, suun ympärillä tai silmän seudussa, hän syö tavallista huonommin, on itkuinen eikä rauhoitu tai hänellä on kuumetta. Alle 3 kuukauden ikäinen kuumeinen vauva viedään suoraan päivystykseen;
  • silmä punoittaa, aristaa valolle tai tuntuu siltä kuin siinä olisi roska ja sinulla on herpes kasvoissa;
  • rakkuloita nousee silmäluomelle tai silmän seutuun;
  • sinulla on atooppinen ihottuma ja ihottuma-alueelle nousee rakkuloita, varsinkin jos sinulla on kuumetta;
  • herpekseen liittyy laaja rakkulointi, kuume ja huonovointisuus, tai vastustuskykysi on heikentynyt;
  • ensimmäiseen sukuelinherpekseen liittyy kuumetta tai et pysty virtsaamaan;
  • lapsella on kipeä, rakkulainen suutulehdus eikä hän suostu juomaan.

Jos olet raskaana ja epäilet sukuelinherpestä, ota yhteyttä neuvolaan tai omalle terveysasemalle, loppuraskaudessa samana päivänä.

Varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen, jos:

  • huuliherpes ei ala parantua kymmenessä päivässä tai näyttää erilaiselta kuin ennen;
  • sinulla on ensimmäistä kertaa rakkuloita tai haavaumia sukuelinten alueella tai et ole varma, onko kyse herpeksestä;
  • herpes uusii usein ja oireet ovat hankalia;
  • herpes uusii aina kauneus- tai ihotoimenpiteiden, kuten laserhoidon tai kuorinnan, jälkeen.

Taudin toteaminen

Herpeksen tunnistaa yleensä tyypillisistä oireista: ensin kihelmöinti tai kirvely, sitten rakkularyhmä ja kipeät haavaumat samassa kohdassa kuin aiemminkin. Jos tilanne on epäselvä tai diagnoosilla on suuri merkitys, kuten raskauden aikana tai silmäoireissa, tehdään tutkimuksia:

  • Näyte rakkulasta tai tuoreesta haavaumasta: lääkäri ottaa näytteen vanupuikolla, ja virus osoitetaan laboratoriossa nukleiinihapon monistuksella (PCR) tai viljelyllä. Ne erottavat myös tyypit HSV-1 ja HSV-2. Näyte onnistuu vain, kun iholla on muutoksia.
  • Vasta-ainetutkimus verestä: kertoo, onko virukselle altistuttu joskus aiemmin, mutta ei sitä, missä kohtaa kehoa tartunta on. Terveyskirjaston mukaan vasta-aineista on harvoin apua diagnoosissa.
  • Koepala otetaan vain poikkeuksellisissa, epäselvissä tapauksissa.

Lääkäri sulkee pois myös muut rakkulan ja haavauman syyt, kuten suun aftat, märkäruven ja muut bakteeritulehdukset, sieni-infektiot ja rakkulaiset ihotaudit. Vyöruusu johtuu saman virusperheen eri viruksesta ja aiheuttaa kipeän rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Ensimmäisen sukuelinherpeksen yhteydessä kannattaa samalla keskustella muiden seksitautien testeistä. Niihin voi hakeutua omalle terveysasemalle tai sukupuolitautien poliklinikalle.

Hoito

Virusta ei voi poistaa elimistöstä. Lieväoireista herpestä ei tarvitse hoitaa, sillä se paranee itsestään. Jos oireet ovat hankalia, hoito lievittää niitä, lyhentää rakkulavaihetta ja voi vähentää uusiutumia.

  • Hoito oireiden alkaessa: viruksen lisääntymistä jarruttava hoito tehoaa parhaiten, kun se aloitetaan mahdollisimman pian, jo kihelmöinnin aikana tai ensimmäisten rakkuloiden ilmaantuessa. Lääkäri arvioi, onko siitä hyötyä.
  • Estohoito: jos herpes uusii usein, on hankala tai heikentää elämänlaatua, lääkäri voi suositella pidempikestoista estohoitoa. Se voi myös pienentää riskiä tartuttaa kumppani.
  • Paikallinen hoito: pese alue hellävaraisesti ja taputtele kuivaksi. Vältä voimakkaita desinfiointiaineita. Ympäröivälle iholle voi levittää perusvoidetta suojaamaan ihoa, ja lyhytaikainen viileä kääre voi lievittää kirvelyä. Älä hankaa, purista tai puhkaise rakkuloita, äläkä raavi rupia.
  • Kivun lievitys: tavallinen kivunlievitys auttaa tarvittaessa. Sukuelinherpeksessä väljät, hengittävät puuvillavaatteet helpottavat.
  • Bakteeritulehduksen ehkäisy: älä koske rakkuloihin likaisin käsin ja pidä alue puhtaana.

Silmäoireita ei pidä hoitaa itse: silmä on tutkittava kiireellisesti. Raskauden aikana hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja ensimmäinen sukuelinherpes raskauden aikana hoidetaan aktiivisesti. Valoa tai laseria käyttävistä huuliherpeslaitteista ei NHS:n mukaan ole juuri näyttöä.

Joskus toistuvan herpeksen jälkeen iholle tulee 1–2 viikon viiveellä kokardimaisia läiskiä (monimuotoinen punavihoittuma eli erythema multiforme). Ne paranevat itsestään, mutta jos ne uusivat, herpeksen estohoito voi katkaista kierteen.

Kotihoito ja ehkäisy

Uusiutumista ei aina voi estää, mutta riskiä voi pienentää ja läheisiä suojata:

  • Aurinko: auringon UV-säteily laukaisee usein huuliherpeksen. Terveyskirjaston mukaan aurinkosuojavoide voi estää sen. Käytä aurinkosuojattua huulivoidetta ja lippalakkia tai hattua, myös hiihtolomalla tunturissa.
  • Lepo: riittävä uni ja stressin hallinta vähentävät uusiutumia.
  • Kädet: älä koske rakkuloihin, pese kädet usein saippualla ja vedellä äläkä hiero silmiä.
  • Älä jaa: omat pyyhkeet, hammasharja, huulirasva, mukit ja aterimet. Älä suutele, kun sinulla on rakkuloita.
  • Seksi: pidä taukoa seksistä rakkulavaiheen ajan. Vältä suuseksiä, kun sinulla on huuliherpes. Kondomi vähentää tartuntariskiä muttei poista sitä kokonaan.
  • Kumppani: kerro herpeksestä seksikumppaneillesi. Vakituisella kumppanilla voi jo olla sama virus.
  • Raskaus: kerro neuvolassa, jos tulevalla äidillä tai isällä on todettu herpes, ja synnytykseen tullessa kerro henkilökunnalle, jos raskauden aikana on ollut sukuelinherpestä.
  • Työ: jos työskentelet vastasyntyneiden tai vastustuskyvyltään heikentyneiden parissa, peitä rakkulat, käytä tarvittaessa suu-nenäsuojusta ja huolehdi käsihygieniasta. Sovi käytännöistä työterveyden kanssa.
  • Urheilu: vältä kamppailulajeja, kuten painia tai judoa, kunnes iho on täysin parantunut.
  • Toimenpiteet: kerro herpestaipumuksestasi etukäteen, jos olet menossa kasvojen laser- tai kuorintahoitoon. Ennaltaehkäisevä hoito voi joskus olla aiheellinen.
  • Imetys: jos rintaan nousee rakkuloita, älä imetä siitä rinnasta ennen kuin rakkulat ovat parantuneet, ja huolehdi käsihygieniasta.

Herpes simplex -virusta vastaan ei ole rokotetta.

Mitä tehdä nyt?

Jos et ole varma, onko kyse herpeksestä, se uusii usein tai haluat tietää, miten uusiutumia voi vähentää, voit lähettää kuvat iDerman ihotautilääkärille. Ota muutama tarkka kuva ja kerro lyhyesti, milloin oireet alkoivat, mitä tunsit ennen rakkuloita ja kuinka usein herpes uusii. Vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa). Ihotautilääkäri arvioi tilanteen ja kertoo, riittääkö kotihoito vai kannattaako aloittaa hoito tai estohoito. Sukuelinten alueen oireissa saat myös neuvon siitä, kannattaako tehdä seksitautitestit terveysasemalla. Lue lisää siitä, miten konsultaatio toimii.

Älä odota etäarviota, jos silmä on kipeä tai punainen, vastasyntynyt on sairas tai rakkuloita leviää atooppiseen ihottumaan: ota silloin yhteyttä päivystykseen tai soita 112 yllä kuvatulla tavalla.

Sormen herpes -kuva: James Heilman, MD, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi huuliherpestä kutsutaan yskänrokoksi?
Nimi tulee siitä, että huuliherpes puhkeaa usein flunssan tai kuumeen yhteydessä. Yskä tai flunssa ei kuitenkaan aiheuta herpestä. Infektio vain heikentää hetkellisesti puolustusta niin, että elimistössä piilevä herpesvirus pääsee aktivoitumaan. Herpes voi puhjeta myös kovan stressin, runsaan auringonvalon tai kuukautisten yhteydessä.
Onko suun sisällä oleva haavauma herpes vai afta?
Aikuisella suun sisällä, esimerkiksi posken tai huulen limakalvolla, oleva yksittäinen kipeä, vaalea haavauma on yleensä afta. Afta ei ala rakkulana eikä tartu. Herpes uusii tavallisesti huulen rajaan tai suun ympäryksen iholle, ja sitä edeltää kihelmöinti, jonka jälkeen nousee rakkularyhmä.
Voinko käydä katsomassa vastasyntynyttä, kun minulla on huuliherpes?
Käynti kannattaa siirtää, kunnes rakkulat ovat kuivuneet ruvelle. Pyydä myös muita vierailijoita, sisarukset mukaan lukien, kertomaan etukäteen, jos heillä on huuliherpes. Vastasyntynyt voi sairastua herpekseen vakavasti, vaikka aikuisella se on lievä vaiva.
Voiko herpes uusia vuosien tauon jälkeen?
Voi. Uusiutumisten väli vaihtelee paljon: joillakin näkyvää herpestä ei tule koskaan, osalla se uusii jopa kuukausittain ja osalla vasta vuosien päästä. Uusi rakkula samassa kohdassa ei siis tarkoita uutta tartuntaa, vaan saman viruksen aktivoitumista.
Voiko herpes aiheuttaa vakavan taudin muuten terveelle aikuiselle?
Harvoin, mutta voi. Terveyskirjaston mukaan herpesvirus on Suomessa tärkein aivotulehduksen aiheuttaja, ja herpesaivotulehdus voi tulla myös muuten terveelle aikuiselle, usein ilman näkyvää huuliherpestä. Siksi äkillinen sekavuus, uneliaisuus, kouristus, puheen muuttuminen tai toispuolinen heikkous kuumeen ja päänsäryn yhteydessä on aina syy soittaa 112. Toinen vakava mutta harvinainen muoto on silmän sarveiskalvon herpestulehdus.
Voiko herpeksen testata, jos oireita ei ole?
Luotettavasti ei. Herpes todetaan parhaiten näytteestä, joka otetaan rakkulasta tai tuoreesta haavaumasta, joten näytteeseen kannattaa hakeutua oireiden ollessa näkyvissä. Verestä tehtävä vasta-ainetutkimus kertoo vain, onko virukselle joskus altistuttu, mutta ei sitä, missä tartunta on tai onko herpes ollut kumppanin oireiden syy.
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Živilė Bolevičienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.