IhosairaudetDyshidroottinen ekseema (pompholyx): rakkulat käsissä ja jaloissa, syyt ja hoito

Dyshidroottinen ekseema (pompholyx): rakkulat käsissä ja jaloissa, syyt ja hoito

Dyshidroottinen ekseema eli pompholyx on ekseeman muoto, joka aiheuttaa kämmeniin, sormien sivuille ja jalkapohjiin pieniä, syvällä ihossa olevia ja voimakkaasti kutisevia rakkuloita. Rakkulat ovat 1–2 mm:n kokoisia, usein symmetrisiä, ja ne kuivuvat 2–3 viikossa, minkä jälkeen iho hilseilee ja voi kuivua ja halkeilla. Ekseema ei tartu. Se tulee ja menee: osalla on vain yksi pahenemisvaihe, toisilla rakkuloita nousee yhä uudelleen vuosien ajan.

Dyshidroottinen ekseema: pieniä, syvällä olevia rakkuloita kämmenessä ja sormissaDyshidroottinen ekseema jalassa: runsaasti kireitä rakkuloita jalkapohjassa ja jalan sisäsyrjässä

Mikä dyshidroottinen ekseema on?

Terveyskirjasto luokittelee dyshidroottisen ekseeman sisäsyntyisiin käsi-ihottumiin. Sitä kutsutaan myös kroonisesti rakkuloivaksi käsi-ihottumaksi: perussyy on tuntematon, tauti on pitkäkestoinen ja pahenemisvaiheet tulevat puuskittain. Käsi-ihottumaa sairastaa noin 10 % väestöstä, ja dyshidroottinen ekseema on yksi sen tavallisista muodoista.

Nimi on harhaanjohtava. Dyshidroosi viittaa hikoiluun, mutta kyse ei ole hikirauhasten taudista. Hikoilu, kuumuus ja kosteus kuitenkin pahentavat oireita, joten monella ekseema aktivoituu keväällä ja kesällä. Tavallisimmin oireet alkavat 20–40 vuoden iässä. Lapsilla dyshidroottista ekseemaa esiintyy harvoin.

Syyt ja pahentavat tekijät

Varsinaista syytä ei tunneta. Moni tekijä kuitenkin laukaisee tai pahentaa pahenemisvaiheita, ja samalla ihmisellä niitä on usein useampi. Siksi laukaisijoiden tunnistaminen ja välttäminen kuuluu hoitoon.

TekijäMitä siitä tiedetään
Atopia: atooppinen ihottuma, allerginen nuha tai astma itsellä tai lähisuvussaVoi lisätä riskiä, mutta tutkimustieto on ristiriitaista. Atooppinen ihottuma oireilee aikuisilla usein juuri käsissä.
Metalliallergia: nikkeli, koboltti, kromiTunnettu yhteys. Metalleja on koruissa, kellon rannekkeissa, puhelimissa, työssä käsiteltävissä materiaaleissa ja pieninä määrinä myös ruoassa.
Ärsyttävät aineet ja märkätyö: saippuat, pesu- ja puhdistusaineet, liuottimet, toistuvasti kastuvat kädetÄrsytysihottuma pahentaa dyshidroottista ekseemaa. Riskiammatteja ovat esimerkiksi kampaamo-, siivous-, ravintola- ja hoitoala.
JalkasilsaJalkojen sieni-infektio voi aiheuttaa kämmeniin pieniä nesterakkuloita yliherkkyysreaktiona (id-reaktio). Silloin rakkulat helpottavat vasta, kun jalkasilsa hoidetaan.
Hikoilu, kuumuus ja kosteusPahentavat oireita, vaikka eivät aiheuta ekseemaa.
StressiEi aiheuta tautia, mutta laukaisee usein pahenemisvaiheen.
Auringon UVA-säteilyOsalla rakkuloita nousee keväällä ja kesällä, kun UVA-säteily on voimakkainta.
Tupakointi, ehkäisytabletit, eräät muut valmisteet ja immunoglobuliinihoitoDermNetin mukaan tupakointi, ehkäisytabletit, eräät muut valmisteet ja suonensisäinen immunoglobuliinihoito voivat laukaista tai pahentaa ekseemaa.

Onko kyse allergiasta?

Osalla kosketusallergia on osa syytä. Viivästynyt kosketusallergia, tavallisimmin nikkelille tai koboltille, voi laukaista rakkuloinnin tai pitää sitä yllä. Se selvitetään epikutaanitesteillä, joissa allergiaa aiheuttavia aineita laitetaan iholle laastarein. Monella allergiaa ei kuitenkaan löydy, ja pahenemisvaiheita ylläpitävät ärsyttävät aineet, märkätyö, hikoilu, stressi tai jalkasilsa. DermNetin mukaan nikkeliä on useimmissa ruoka-aineissa, joten vähänikkelisestä ruokavaliosta on hyötyä vain harvoin. Siitä päätetään ihotautilääkärin kanssa vasta epikutaanitestien jälkeen.

Oireet

  • Ensin kutina, kirvely tai pistely: iho kutisee ja kirvelee usein jo ennen kuin mitään näkyy.
  • Pienet, syvällä olevat rakkulat: kirkasnesteisiä, 1–2 mm:n kokoisia rakkuloita kämmenissä, sormien sivuilla, jalkapohjissa ja varpaissa. Ympäröivä iho ei yleensä punoita. Rakkulat voivat yhdistyä isommiksi ja vuotaa nestettä.
  • Hilseily, kuivuus ja halkeamat: kun rakkulat kuivuvat, iho kuoriutuu ja voi muuttua kuivaksi, haljenneeksi ja aristavaksi. Halkeamat voivat vuotaa verta.
  • Toistuvien pahenemisvaiheiden jälkeen: paksuuntunut, jatkuvasti kutiseva iho, syvät kipeät halkeamat ja kynsimuutokset, jos rakkulat ovat kynsivallin vieressä.
  • Tummalla iholla: rakkulat näyttävät ympäröivää ihoa tummemmilta, ja tummia jälkiä voi jäädä hetkeksi.
  • Tulehduksen merkit: keltainen tai vihreä märkä, kellanruskea rupi, turvotus, leviävä punoitus, raajaa ylöspäin kulkevat punaiset juovat, kipu, kuumotus tai kuume kertovat, että rakkulat ovat tulehtuneet bakteerin vuoksi.

Jalkapohjien rakkulat voivat tehdä kävelystä kivuliasta, ja käsien rakkulat voivat estää työnteon, kunnes pahenemisvaihe rauhoittuu.

Dyshidroottinen ekseema vai jokin muu?

Rakkuloita, näppylöitä ja hilseilyä käsiin ja jalkoihin aiheuttavat monet muutkin ihotaudit, ja niiden hoito on erilainen. Ihotautilääkäri erottaa ainakin seuraavat:

TilaMikä viittaa johonkin muuhun
Jalkasilsa ja käden silsaToispuolinen tai epäsymmetrinen ihottuma, hilseilyä reunimmaisissa varvasväleissä tai jalkapohjan reunoilla, rakkuloita päkiässä tai jalkaholvissa. Sieninäytteestä kasvaa sieni.
KosketusihottumaÄrsytysihottuma alkaa yleensä kämmenselistä ja sormiväleistä, ja kämmenet jäävät usein puhtaiksi. Allerginen kosketusihottuma on tarkkarajainen juuri siinä kohdassa, joka on koskenut aiheuttajaan, ja pahenee tiettyjen töiden jälkeen.
Kämmenten ja jalkapohjien psoriaasiTarkkarajaisia, punoittavia ja hilseileviä läiskiä rakkuloiden sijaan, usein psoriaasia myös muualla iholla.
Palmoplantaarinen pustuloosiKämmenissä ja jalkapohjissa sameita, kellertäviä märkärakkuloita punoittavalla ja hilseilevällä iholla. Terveyskirjaston mukaan valtaosa sairastuneista tupakoi tai on hiljan tupakoinut.
SyyhyVoimakas, öisin paheneva kutina, syyhykäytävät sormiväleissä ja ranteissa ja ihottuma myös vyötäröllä, pakaroissa tai reisissä.
Rakkulainen pemfigoidiLähinnä iäkkäiden ihmisten autoimmuuni rakkulatauti, jonka ihotautilääkäri sulkee pois, jos rakkulat ovat ekseemalle epätavallisia.

Miten dyshidroottinen ekseema todetaan?

Diagnoosi tehdään yleensä ihon ulkonäön, oireiden ja taudinkulun perusteella, kun muut syyt on suljettu pois. Terveyskirjaston mukaan pitkittyneessä tai hankalassa käsi-ihottumassa tarkastetaan käsien lisäksi jalat ja muu iho. Lisätutkimuksia tarvitaan poikkeustilanteissa:

  • Sieninäyte otetaan, jos ihottuma on toispuolinen tai jalat ovat mukana, koska silsa voi näyttää samalta ja sen hoito on erilainen. Näyte otetaan ennen kuin ekseeman hoito aloitetaan.
  • Epikutaanitestit tehdään pitkittyneessä tai epätyypillisessä ekseemassa tai kun epäillään kosketusallergiaa, esimerkiksi koruista tai työssä käsiteltävistä metalleista.
  • Bakteerinäyte otetaan rakkulasta, joka näyttää tulehtuneelta.
  • Koepala otetaan harvoin, jos epäillään muuta rakkulatautia.

Lääkärille kannattaa kertoa metalli-implanteista, korujen aiheuttamista reaktioista, tupakoinnista, äskettäin saaduista immunoglobuliinihoidoista, työstä leikkuuöljyjen tai sementin kanssa sekä uusista säännöllisesti otettavista valmisteista. Jos ihottuma liittyy työhön, arvioidaan myös työperäisen käsi-ihottuman mahdollisuus. Silloin asiasta kannattaa puhua työterveyshuollossa.

Etäkonsultaatiossa ihotautilääkäri tunnistaa dyshidroottisen ekseeman yleensä tarkoista kuvista, joissa näkyvät kämmenet, sormien sivut ja jalkapohjat, sekä esitiedoista. Jos sieninäyte tai epikutaanitestit tarvitaan, lääkäri neuvoo, miten ne järjestetään oman terveyskeskuksen tai työterveyden kautta.

Miten dyshidroottista ekseemaa hoidetaan?

Hoidon tavoitteena on rauhoittaa pahenemisvaihe, lievittää kutinaa, korjata ihon suojakerrosta ja ehkäistä seuraava pahenemisvaihe. Hoito pitää ekseeman hallinnassa, mutta ei paranna sitä pysyvästi. Hoidot kuvataan tässä tyypin mukaan; valmisteen, vahvuuden ja hoidon keston valitsee lääkäri.

Pahenemisvaiheessa:

  • Tulehdusta hillitsevät voiteet: ihotautilääkäri suosittelee yleensä vahvaa tulehdusta hillitsevää voidetta, koska kämmenten ja jalkapohjien iho on paksua. Hoitoa käytetään jaksoittain lääkärin ohjeen mukaan, jolloin ihon ohenemisen riski on pieni.
  • Viileät kääreet ja hauteet kuivattavat vuotavia rakkuloita. Jos rakkulat vuotavat paljon, lääkäri voi suositella antiseptistä, kuivattavaa hautetta.
  • Ihoa ohentamattomat tulehdusta hillitsevät voiteet sopivat, kun hoitoa tarvitaan usein tai pitkään. Ne voivat aluksi kirvellä.
  • Tulehtuneet rakkulat hoidetaan bakteereihin tehoavalla hoidolla, kun ilmaantuu märkää, rupia tai leviävää punoitusta.
  • Rakkuloita ei puhkaista. Puhkaiseminen ja raapiminen avaavat ihon bakteereille ja pahentavat ekseemaa.

Pahenemisvaiheiden välillä:

  • Perusvoiteet joka päivä: jokaisen käsienpesun jälkeen ja aina, kun iho tuntuu kuivalta. Saippuan tilalle sopii voidepesu. Hajusteeton voide tai rasva on parempi kuin vesipitoinen emulsio.
  • Laukaisijan poistaminen: käsien suojaus märkätyössä, todettujen allergeenien ja ärsyttävien aineiden välttäminen sekä jalkasilsan hoito. Amerikkalaisen ihotautilääkäriyhdistyksen AAD:n mukaan eräässä tutkimuksessa noin kolmasosa potilaista parani käsien dyshidroottisesta ekseemasta vasta, kun jalkasilsa oli hoidettu.
  • Liikahikoilun hoito, jos rakkuloiva iho on usein kostea: vahva antiperspirantti, kämmenten tai jalkapohjien hoito heikolla sähkövirralla (iontoforeesi) tai hikoilua estävät pistokset.

Erikoislääkärin hoidot vaikeisiin tai tiheisiin pahenemisvaiheisiin:

  • ultraviolettivalohoito ihotautien poliklinikalla;
  • lyhytkestoinen sisäinen tulehdusta hillitsevä hoito vaikeaan pahenemisvaiheeseen;
  • pitkäaikaiseen vaikeaan käsi-ihottumaan tarkoitettu suun kautta otettava erikoislääkärin hoito, jota ei saa käyttää raskauden aikana;
  • immuunipuolustusta hillitsevä sisäinen hoito, jonka aikana seurataan verikokeita;
  • uudempi pistoksena annettava biologinen hoito, josta on ollut apua pienelle joukolle potilaita, kun muu hoito ei ole tehonnut;
  • vähänikkelinen tai vähäkobolttinen ruokavalio lääkärin ohjauksessa, jos epikutaanitestit osoittavat metalliallergian;
  • stressinhallinta, jos stressi laukaisee pahenemisvaiheet.

Päivittäinen ihonhoito ja ehkäisy

  • Käsineet märkätyöhön: puuvillakäsine suojakäsineen alla, kuten Terveyskirjasto neuvoo. Käsineet riisutaan heti työn jälkeen, kädet kuivataan ja niihin levitetään perusvoidetta. Kuivissa töissä pelkät puuvillakäsineet riittävät.
  • Hellävarainen pesu: haalea vesi ja hajusteeton voidepesu, ei antibakteerisia tai deodoranttisaippuoita. Kädet taputellaan kuiviksi ja rasvataan heti.
  • Sormukset pois käsienpesun ja rasvauksen ajaksi sekä yöksi, koska sormuksen alle jäävä kosteus voi laukaista rakkuloinnin.
  • Jalat: puuvilla- tai silkkisukat nailonsukkien sijaan, kosteutta siirtävät sukat liikuntaan ja nahkakengät muovi- tai kumikenkien sijaan. Kenkien annetaan kuivua käyttökertojen välillä.
  • Työssä: jos märkätyötä tai ärsyttäviä aineita ei voi välttää, suojauksesta ja tauoista käsien kuivaamiseen ja rasvaamiseen kannattaa sopia työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.
  • Metallit: nikkelille herkistyneen kannattaa pitää korut ja metalliesineet poissa iholta.
  • Kuumuus ja hiki: helteellä viileässä pysyminen ja kosteiden sukkien ja käsineiden vaihtaminen.
  • Turvallisuus: perusvoiteet ovat tekstiiliin imeytyneinä tulenarkoja, joten avotulta kannattaa varoa ja vaatteet ja vuodevaatteet pestä säännöllisesti.

Kuinka kauan dyshidroottinen ekseema kestää?

Yksi pahenemisvaihe kestää NHS:n mukaan yleensä 2–3 viikkoa. Useimmilla ekseema on pitkäaikainen ja aaltoileva, ja aktiivisimmillaan se on nuorilla ja keski-ikäisillä aikuisilla. Monella se kuitenkin rauhoittuu ajan myötä niin, että hoito voidaan lopettaa. Vuosia jatkunut raapiminen voi jättää paksuuntuneen ihon, jota on vaikeampi hoitaa.

Dyshidroottinen ekseema lapsella

Lapsellakin voi olla dyshidroottinen ekseema, mutta se on harvinaista. Lapsen hoito valitaan iän mukaan turvalliseksi ja toteutetaan lääkärin ohjauksessa. Lapsen kämmenten ja sormien punoitus ja hilseily liittyy Terveyskirjaston mukaan yleensä atopiataipumukseen, joten diagnoosin varmistaminen on tärkeää.

Milloin hakeutua hoitoon?

Soita 112, jos kuumeeseen liittyy nopeasti heikkenevä yleisvointi, sekavuus tai hengenahdistus. Terveyskirjaston mukaan nämä voivat olla verenmyrkytyksen merkkejä, ja hoitoon on hakeuduttava välittömästi.

Hakeudu päivystykseen samana päivänä, jos rakkuloiden ympärillä on leviävää punoitusta, turvotusta ja kuumotusta tai raajaa ylöspäin kulkevia punaisia juovia ja samalla kuumetta. Iholle levinnyt bakteeritulehdus vaatii nopeaa hoitoa. Samana päivänä tarvitaan lääkärin arvio myös, jos ihottumaan ilmaantuu äkillisesti kivuliaita, nopeasti rupeutuvia rakkuloita ja kuumetta: ekseemaiholle levinnyt herpes (eczema herpeticum) on vakava infektio. Virka-ajan ulkopuolella neuvoo Päivystysapu 116 117 (ei käytössä Ahvenanmaalla).

Lääkäriin kannattaa hakeutua lähipäivinä, jos rakkulat ovat hyvin kipeitä, niistä tulee keltaista tai vihreää märkää tai niiden päällä on kellanruskea rupi ilman kuumetta tai yleisoireita.

Kiireetön ihotautilääkärin arvio on aiheellinen, jos:

  • rakkulat uusiutuvat yhä uudelleen tai eivät rauhoitu;
  • kutina, kipu tai halkeamat haittaavat työtä, unta tai kävelyä;
  • taustalla epäillään metalli- tai muuta kosketusallergiaa;
  • itsehoito ei auta;
  • raskauden, imetyksen tai muiden sairauksien vuoksi tarvitaan erityisen turvallinen hoitosuunnitelma.

Ensimmäinen yhteys on Suomessa yleensä terveyskeskus tai työterveys, josta ohjataan tarvittaessa ihotautilääkärille. Työhön liittyvä käsi-ihottuma kannattaa ottaa puheeksi työterveyshuollossa.

Mitä tehdä nyt?

Rakkulat kannattaa valokuvata hyvässä valossa ennen kuin iho alkaa hilseillä, kirjata ylös, mitä kädet tekivät edeltävinä päivinä, ja tarkistaa jalat jalkasilsan varalta. Hajusteettoman perusvoiteen ja käsineiden käytön voi aloittaa heti. Ihottuman voi arvioida etäkonsultaatiossa iDerman ihotautilääkärin kanssa: konsultaatioon lähetetään kuvat ja lyhyt kuvaus oireista, ja vastaus tulee yleensä 24 tunnin kuluessa (viikonloppuisin 48 tunnin kuluessa). Lääkäri antaa arvion ihottumasta sekä hoito- ja ehkäisysuunnitelman, joka on sovitettu omiin laukaisijoihin.

Kuva: Inwe, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons.

Kuva: Ngô Trung, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko dyshidroottisen ekseeman kanssa käydä saunassa?
Voi, mutta kuumuus ja hikoilu pahentavat monella oireita. Jos rakkuloita nousee saunomisen jälkeen, kannattaa kokeilla miedompaa lämpöä ja lyhyempiä saunomiskertoja. Saunan jälkeen kädet ja jalat kuivataan huolellisesti ja rasvataan perusvoiteella. Avoimia, vuotavia rakkuloita tai halkeamia ei kannata altistaa kuumalle ja kostealle, ennen kuin iho on rauhoittunut.
Voiko ekseema levitä muualle kehoon?
Dyshidroottiset rakkulat tulevat DermNetin mukaan kämmeniin, sormiin ja jalkapohjiin eivätkä muualle kehoon. Jos ihottumaa on myös esimerkiksi vartalolla, kyynärtaipeissa tai kasvoissa, kyse on todennäköisemmin atooppisesta ihottumasta, kosketusihottumasta tai muusta ihotaudista, ja tilanne kannattaa arvioida kokonaisuutena.
Auttavatko puuvillakäsineet yöllä?
Monia ne auttavat. Terveyskirjaston mukaan käsi-ihottumassa käsissä voi pitää öisin puuvillakäsineitä. Kun perusvoidetta levitetään runsaasti illalla ja kädet suojataan puuvillakäsineillä, voide ehtii imeytyä, eikä unenaikainen raapiminen riko ihoa yhtä helposti. Käsineet pestään säännöllisesti.
Onko dyshidroottinen ekseema perinnöllinen?
Ekseema ei periydy suoraan, mutta taipumus siihen kulkee osin suvuittain. Amerikkalaisen ihotautilääkäriyhdistyksen AAD:n mukaan riski on suurempi, jos lähisuvussa on ollut dyshidroottista ekseemaa, atooppista ihottumaa, heinänuhaa, astmaa tai allergista poskiontelotulehdusta. Suvussa esiintyvä ekseema ei silti tarkoita, että sairastuisi itse.
Voiko dyshidroottinen ekseema vaikuttaa kynsiin?
Voi, jos rakkuloita nousee kynsivallin viereen. Terveyskirjaston mukaan krooniseen käsi-ihottumaan liittyy usein kynsivallin tulehdus, joka häiritsee kynnen kasvua: kynteen voi tulla poikittaisia uurteita, niin sanottu pyykkilautakynsi. Uusi kynsi kasvaa hitaasti, joten muutos näkyy kynnessä vielä pitkään sen jälkeen, kun ihottuma on rauhoittunut.
Millaiset kuvat etäkonsultaatioon kannattaa ottaa?
Parhaat kuvat otetaan päivänvalossa ilman salamaa: yksi kuva koko kämmenestä tai jalkapohjasta ja lähikuvat rakkuloista, sormien sivuista ja kynsien ympäryksistä. Molemmat kädet kannattaa kuvata, samoin varvasvälit, vaikka jaloissa ei olisi oireita, koska jalkasilsa voi olla rakkuloiden taustalla. Kuvat on hyvä ottaa rakkulavaiheessa, ennen kuin iho alkaa hilseillä.
Etkö ole vielä varma?

Ihotautilääkäri laatii suunnitelman juuri sinun ihollesi.

Ei taas yksi hyllystä ostettu voide – vaan sertifioidun erikoislääkärin diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma 24 tunnin kuluessa.

Aloita konsultaatio
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma
24h
Diagnoosi
Hoitosuunnitelma
Reseptit
iDerma
Ihotautien erikoislääkäri

Kirjoittanut

Anna Tunkeviča

Lääketieteellisesti tarkistanut

Agnė Panavienė(Ihotautilääkäri)

Muut artikkelimme

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema): oireet, syyt ja hoito

Atooppinen ihottuma aiheuttaa kutinaa, kuivuutta ja toistuvia pahenemisvaiheita. Lue oireista eri ikäisillä, hoidosta, perusvoiteista ja ehkäisystä.

Vyöruusu (herpes zoster): oireet, syyt ja hoito

Vyöruusu alkaa usein kivulla ja aiheuttaa rakkulavyön kehon toiselle puolelle. Oireet, kulku, rokote ja milloin lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä.

Rasvaluomi eli rasvasyylä (seborrooinen keratoosi): tunnistaminen ja hoito

Rasvaluomi eli rasvasyylä on vaaraton ruskea ihomuutos. Lue, miten sen erottaa melanoomasta ja aurinkokeratoosista ja milloin se kannattaa poistaa.

Punajäkälä (lichen planus): oireet, muodot ja hoito

Punajäkälä aiheuttaa kutisevia sinipunaisia näppylöitä ja vaaleaa verkkoa suuhun. Muodot, kesto, syöpäriski, hoito ja milloin ihotautilääkärille.